Tapanilassa mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, PAH-yhdisteiden, typen oksidien, mustan hiilen ja LDSA:n pitoisuuksia sekä häkäpitoisuuksia.
Pientaloalueilla poltetaan paljon puuta. Palamisessa hengitysilmaan kulkeutuu monia terveydelle vaarallisia hiukkasia ja aineita. Näistä PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
Puunpolton savujen lisäksi liikenteen pakokaasut ja ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen vaikuttavat ilmassa hiukkasten LDSA-pitoisuuksiin.
Musta hiilen eli noen päästölähteitä ovat vanhat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.
Katupölyn ja pakokaasujen vaikutusta mitataan kymmenissä paikoissa
Yksittäisillä mittalaitteilla seurataan myös katupölypitoisuuksia noin kymmenessä paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla. Vastaavasti liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan noin 40 paikassa.
Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa. Erityisen haitallista katupöly on ilmansaasteille herkille väestöryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
Liikenteen päästöistä hengitysilmassa on typen oksideja. Niistä typpidioksidi supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.