Olemme Helsingin kaupungilla kehittäneet perinteisten lähitapaamisten rinnalle etävastaanottoja tukemaan mielenterveyskuntoutujien itsenäistä asumista. Kesästä 2023 alkaen käytössä olleen palvelun alku on ollut innostunut ja rohkaiseva.
Etävastaanotto tarjoaa tukea kotona asuville työikäisille mielenterveyskuntoutujille videotapaamisten avulla. Toisinaan ohjausta voidaan antaa puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostiviestillä. Teemme edelleen myös perinteisiä kotikäyntejä.
25-vuotias Noora on ollut mielenterveyskuntoutuja-asiakkaana vuoden ajan. Hänellä on mieliala- ja neuropsykiatrisia häiriöitä. Ennen palvelun alkamista tilanne oli haasteellinen eikä kulunut vuosi ole ollut helppo, mutta suunta on nyt vakaasti kohti parempaa.
– Olen aina ollut huono pitämään huolta itsestäni ja ympäristöstäni. Ennen kuin pääsin tuetun asumisen asiakkaaksi vuosi sitten, elämäni oli romahtanut. Mieliala oli pohjalla, eikä mikään elämässä tuntunut merkitykselliseltä kissojani lukuun ottamatta. Kissani olivat tuolloin ainoa syy nousta ylös sängystä, Noora kertoo.
Nooran koti oli niin huonossa kunnossa, että ennen työskentelyn aloittamista tarvittiin raivaussiivous. Asunnossa oli vakavia terveyshaittoja ja kärpäsongelma. Jo yksinomaan roskien vieminen ulos jätekatokseen oli Nooralle vielä vuosi sitten ylivoimainen tehtävä.
Noora sai kesällä 2024 Helsingin kaupungin asumisen tuen kautta sosiaaliohjaajakseen Saran, jonka kanssa hän on tavannut sittemmin videoyhteydellä noin kerran viikossa. Videotapaamiset osoittautuivat Nooralle nopeasti jopa toimivimmiksi kuin kasvokkaiset tapaamiset. Säännöllinen yhteydenpito on tarjonnut uudenlaisen mahdollisuuden rakentaa elämää omassa kodissa kissojen kanssa.
− Pystyn olemaan niin paljon rennompi kotona kuin muualla. Se, että mulla on ollut oma tila, mutta kuitenkin henkilö vieressä tukemassa, se on ollut täydellinen yhdistelmä, Noora iloitsee.
− Sara on saanut mut tekemään niitä asioita, joista on sovittu. Tapaamisten aikana olen ihan konkreettisesti siivonnut, hoitanut talousasioita ja opetellut arjen hallintaa. En sanoisi, että tilanne on vielä hyvä, mutta huomattavasti parempi se jo on. En enää ikinä halua, että mun asuinympäristö menee siihen kuntoon, mitä se oli vuosi sitten.
Nooran motivaatio on pysynyt korkealla, sillä hän on kokenut olevansa arvokas ja että häntä kuunnellaan.
− Tää on ollut mun ensimmäisiä kokemuksia, missä on tullut tunne, että mua kohdellaan ihmisenä – ei vähätellä tai säälitä. Videon välityksellä tapahtunut työskentely ei ole vaikuttanut tähän positiiviseen kohtaamisen tunteeseen lainkaan negatiivisesti, päinvastoin.
Noora haluaa rohkaista myös muita avuntarvitsijoita ainakin kokeilemaan etäpalveluita mahdollisista ennakkoluuloista huolimatta.
− Sitä pitää vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan. Teknologia on ollut helppokäyttöistä eikä ole ollut painetta pitää videota päällä, jos on ollut huono päivä. Etätyöskentelyssä pitää muistaa olla rehellinen itselleen, sillä muuten siitä ei ole apua.
Tällä hetkellä Noora on työtön työnhakija ilman työnhakuvelvoitetta. Tavoitteena on päästä kuntoutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tulevaisuuden haaveena siintää ura kynsiteknikkona.
− Asiat ovat alkaneet sujua sen verran paremmin, että mulla on ollut aikaa ja energiaa tehdä kynsiä itselleni. Olen tajunnut, että tätä haluan tehdä työkseni.
Sosiaaliohjaaja Sara Mahlamäki aloitti etätyöskentelyn kaksi vuotta sitten. Alkuun kuului paljon uuden opettelua, mutta nyt työotteeseen on jo tullut rutiini.
− En enää itse useinkaan jaottele asioita etänä ja livenä tehtäviin töihin. Aluksi olin asiassa epävarmempi, nyt kaikki sujuu jo luontevasti. Kokemukseni mukaan vuorovaikutus ja aito kohtaaminen voivat onnistua yhtä hyvin videon välityksellä kuin kasvokkain. On tietysti hyvä muistaa, etteivät etätapaamiset sovi kaikille asiakkaille eivätkä kaikki niistä pidä, mutta useimmilla kokemus on ollut positiivinen, Sara sanoo.
Etätyöskentelyyn liittyy kuitenkin edelleen paljon ennakkoluuloja, jonka myös Sara on huomannut:
− Asiakkaan läheisillä tai verkostoilla on toisinaan käsitys, ettei etätyöskentely ole tehokasta ja he toivovat enemmän perinteisiä kotikäyntejä. Asiakkaat voivat kuitenkin saada etäyhteyksilläkin hienosti ryhtiä esimerkiksi kodinhoitoon liittyviin asioihin. Etäpalvelu onkin mahtava lisä, vaikka kotikäynneillekin on yhä paikkansa ja tarvitsijansa.
Sara muistuttaa, että etäpalvelu aloitetaan vain, jos asiakas sitä haluaa ja ammattihenkilö arvioi sen sopivan asiakkaan tarpeisiin. Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan aina asiakkaan kotona, jotta työntekijä ja asiakas tapaavat kasvotusten ja työntekijä näkee asiakkaan asuinympäristön. Asiakas opetetaan etäpalvelun käyttämiseen, tietoturvaan liittyviin asioihin ja tarvittaessa hän saa tietokoneen käyttöönsä.
Etäpalvelun on havaittu olevan hyödyllinen erityisesti asiakkaille, joiden psyykkinen sairaus on hoitotasapainossa ja jotka kykenevät hoitamaan arkisia asioitaan. Tarpeet ja kyvyt ovat kuitenkin niin yksilöllisiä, ettei palvelun sopivuutta tiedä kuin kokeilemalla. Tärkein onnistumisen edellytys on asiakkaan ja työntekijän rohkea ja positiivinen asenne etätapaamisia kohtaan.
Myös muiden kuin Nooran asiakkaana ja Saran sosiaaliohjaajana antamat palautteet ovat olleet rohkaisevia – alun varauksellisuus ja epäily etätapaamisia ja niistä saatavaa hyötyä kohtaan on usein ajan myötä hävinnyt. Monet asiakkaat ovat kertoneet, että etätapaamiset ovat tuntuneet helpommilta ja vähemmän stressaavilta kuin kasvokkaiset tapaamiset. Asiakkaan ja asiantuntijan välille on voitu luoda jopa syvempi yhteys kuin perinteisillä kotikäynneillä.
Asiakkaat ovat kokeneet saavansa etätapaamisten myötä enemmän palvelua kasvokkaistapaamiseen verrattuna, ja aikataulujen sopiminen on helppoa. Asiakkaat ovat huomanneet oman toimijuutensa vahvistuvan, kun he tekevät asioita itsenäisesti.
− Aluksi pelkäsin, etten saa itse asioitani tehtyä. Etätapaamiset kuitenkin pakottivat minut tekemään itse ja huomaamaan, että pystyn siihen, yksi asiakkaista iloitsee.
− Olen saanut keskusteluapua, syyn nousta sängystä ja lähteä liikkeelle. Näitä etätapaamisia on mahdollista järjestää useammin kuin lähitapaamisia, millä voi olla eristäytyneesti elävälle suuri merkitys, toinen asiakas kertoo.
Nooran nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Teksti: Jaana Suokas ja Sari Sillman
Mielenterveyskuntoutujien etäpalvelut on suunniteltu ja otettu käyttöön Helsingissä Kestävän kasvun hankkeessa, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, johon rahoitus saadaan Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Ohjelmaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä toteutetaan kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingissä.
