Liito-oravakanta Helsingissä on vakiintunut huippuvuosien jälkeen

Liito-oravien määrä Helsingissä kasvoi nopeasti 2010-luvun lopulle saakka, mutta viime vuosina kanta on pysynyt melko vakaana. Vuosien 2024–2025 kartoituksessa päivitettiin tiedot lähes kaikista tunnetuista esiintymistä.
liito-orava pesäkololla.
Liito-oravan pesäpuut ovat useimmiten haapoja, joissa on vanha käpytikan kolo. Kuva: Tuomas Lahti

Liito-oravan esiintymistä Helsingissä on seurattu keväästä 2014 alkaen. Liito-orava runsastui nopeasti ja levittäytyi Helsingin luoteisosista idän ja kaakon suuntaan. Sittemmin liito-oravan levittäytyminen on tasaantunut.

Keväällä 2024 ja 2025 tarkistettiin vanhoja kohteita, joilta ei ollut tuoreita havaintotietoja sekä aiemmilla kartoituskerroilla liito-oravalle sopiviksi arvioidut metsiköt. Työ jaettiin kahdelle vuodelle niin, että liito-oravan elinalueista saatiin mahdollisimman ajantasainen tieto koko kaupungin alueelta. Kevään 2025 jälkeen kaikki Helsingin tiedossa olevat liito-oravan asuttamat alueet on tarkastettu ainakin yhtenä keväänä vuosien 2023–2025 aikana keskuspuistoa lukuun ottamatta.

Liito-oravakanta vakiintui huippuvuosien jälkeen

Seuranta-aineiston perusteella liito-oravakannan huippuvuosia olivat 2018 ja 2019. Sen jälkeen osa esiintymistä on autioitunut ja uusia esiintymiä on löytynyt vähän. Liito-oravien määrä Helsingissä on asettunut huippuvuosia alemmalle tasolle, mutta on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2022.

Helsingin liito-oravaesiintymistä suurin osa on sekametsissä, joissa on runsaasti nuoria lehtipuita järeämmän, kuusivaltaisen pääpuuston alla. Isot kuuset ja kookkaat haavat ovat liito-oravalle tärkeitä. Niitä on miltei kaikilla lajin esiintymillä. Pesäpuut ovat useimmiten haapoja, joissa on vanha käpytikan kolo. Pieni osa liito-oravista elää vanhaa puustoa kasvavien puistojen luonnontilaisimmissa osissa. Kookkaat tervalepät ja koivut ovat puistoissa liito-oravalle tärkeitä ruokailupuita ja järeät kuuset tärkeitä oleskelupaikkoja.

Itä-Helsinki tarjoaa tilaa leviämiselle

Vuosina 2024–2025 rajattiin kaksi uutta liito-oravan ydinaluetta ja yksi uusi elinalue. Liito-oravan asuttamia metsiköitä ja puistoalueita on Helsingissä löydetty kaikkiaan noin 160. Niistä noin kaksi kolmasosaa on ollut asuttuna viime vuosina. Itä-Helsingistä liito-oravista on vain yksittäisiä havaintoja, eikä pysyvää liito-oravakantaa ole sinne vielä muodostunut. Itä-Helsingissä olisi kuitenkin runsaasti liito-oravalle soveltuvia metsiköitä, mutta näiden asuttaminen vaatisi tarpeeksi Lahdenväylän ylittäviä yksilöitä.

”Helsingin liito-oravan populaation turvaamisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että liito-orava leviäisi myös Itä-Helsinkiin, jossa olisi lajille runsaasti soveltuvaa metsää. Leviämisen turvaamiseksi liito-oravalle pitää jättää tarpeeksi toimivia kulkureittejä”, toteaa ympäristöasiantuntija Ari Turula Helsingin ympäristöpalveluista.