Laatta-arkkitehtuuria ja jääkaappitaloja – kaupunginmuseon uusi näyttely haastaa lähiöihin liitetyt mielikuvat

Lähiöissä asuu noin joka kolmas suomalainen, mutta keskustelu niistä nojaa usein vanhentuneisiin ja negatiivisesti latautuneisiin mielikuviin. Tuntematon lähiö -näyttely nostaa esiin lähiöiden monimuotoisuuden, arjen havainnot ja historian, joka muovaa nykyhetkeä.
Näkymä Tuntematon lähiö -näyttelystä.
Tuntematon lähiö -näyttelyssä pääsee tutustumaan asumalähiöiden muuttuviin rakennustyyppeihin 1940-luvulta 2000-luvulle. Näyttelyssä on esillä kuusi erilaista lähiörakennusta. Kuva: Maarit Hohteri / Helsingin kaupunginmuseo

Lähiöitä käsitellään julkisuudessa ja tutkimuksissa usein näennäisen yhtenäisenä kokonaisuutena, jota asiantuntijat ja viranomaiset arvioivat ulkopuolelta käsin. Helsingin kaupunginmuseossa 17. huhtikuuta avautuva näyttely Tuntematon lähiö kääntää ympäri asuinalueisiin liitettyjä stigmoja ja haastaa käsityksen lähiöistä tylsyyden, kurjuuden ja köyhyyden tyyssijoina. Näyttelyssä halutaan kurkistaa pintaa syvemmälle ja tutkia myös paikallisten tuntemaa rakkautta omaa asuinaluettaan kohtaan. 

Sisällöt perustuvat tutkijatohtori Laura Bergerin ja professori Panu Savolaisen tutkimukseen lähiöiden historiasta sekä kaupunkilaisten teemahaastatteluihin. 

”Haluamme haastaa sekä lähiötutkimuksen valtavirran että julkisuuden juurtuneet lähiömielikuvat. Teemat esitellään elävästi muun muassa osallistavien tehtävien, immersiivisen ääniympäristön, kosketeltavien julkisivumateriaalien sekä taiteilija Kim Somervuoren toteuttaman graffitin kautta. Näyttelyä varten haastatellut helsinkiläiset pääsevät kertomaan ääneen omat arkiset ja joskus yllättävätkin kokemuksensa kotilähiöistään”, Panu Savolainen kertoo. 

Näyttely kuljettaa kävijän kahden miljardin takaiselta peruskalliolta 2000-luvun kerrostalolähiöön. Arkkitehtuuri kokoaa tilallisin keinoin yhdellä vilkaisulla nähtäväksi asumalähiöiden 1940-luvulta alkavan historian muuttuvine rakennustyyppeineen. Tarina huipentuu lähiön sydämeen, ostarille. 

”Kaupunginmuseossa kävijät pääsevät tutustumaan kotoisaan laatta-arkkitehtuuriin, Pihlajamäen “jääkaappitaloihin”, itäläisyyteen ja kantakaupungin ulkopuolisiin identiteetteihin, sekä muihin harvoin ääneen lausuttuihin lähiön ulottuvuuksiin”, kuvailee Laura Berger. 

Visuaalisuudesta vastaavat näyttelysuunnittelija Alpi Vaalaja ja Vuoden Graafikoksi 2025 valittu Päivi Helander. Näyttelyn on tuottanut Eero Salmio

”Monen mielessä sanalla lähiö on huono kaiku. Usein lähiöistä puhutaan ongelmien kautta, tai sitten rohkeat toimittajat uskaltautuvat tekemään reportaasimatkoja mystisiin lähiöihin. Hienostelevat yrittävät käyttää esikaupunkia tai muita synonyymejä lähiö-sanalle. Minulle lähiö on positiivinen sana. Se tarkoittaa sitä, että koti, palvelut, ystävät ja luonto ovat lähellä. Suurin osa meistä helsinkiläisistä asuu lähiöissä. Olemme ylpeitä omista kotilähiöistämme ja niiden erilaisista identiteeteistä”, sanoo kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki

Tuntematon lähiö keskittyy erityisesti Helsingin lähiöihin, ja näyttelyn oheisohjelma levittäytyy ympäri kaupunkia. Suomenlinnan Linna Barissa tietovisaillaan 29. huhtikuuta Helsinki-aiheisten kysymysten parissa. Keväiset siivoustalkoot järjestetään 27. toukokuuta kulttuurihistoriallisella kohteella. Kesän aikana yleisö pääsee myös opastetuille arkkitehtuurikierroksille Pihlajamäkeen ja Kannelmäkeen.