Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksia työskentelevät kuraattorit ovat uudistaneet tapaansa toimia viime syksystä 2025 lähtien. Systeemisestä työotteesta on haettu ratkaisuja työhön liittyvään ratkaisukeskeisyyteen ja kiireeseen. Näin toimimalla jokaiselle esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen kuraattorille on haluttu antaa parhaat edellytykset tukea oppijoiden hyvinvointia.
Kuraattorin työhön liittyy usein painetta ratkaista jokin tilanne, kuten oppijan poissaolot tai kaverisuhteiden kiemurat. Uusi työote auttaa kohtaamaan ne uudenlaisella armollisuudella ja osallistamisella.
– Kuraattorilla ei kuitenkaan ole taikasauvaa vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseksi, vaan onnistumiset tulevat keskustelemalla oppijan kanssa ja pohtimalla ja kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja, toisen asteen kuraattori Jenni Björklöf Stadin AO:n Roihupellon toimipaikasta kokee.
Huoltaja on usein mukana keskusteluissa, sillä lapsi ja nuori tarvitsee hänen tukeaan esimerkiksi vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. Kuraattori huolehtii siitä, että keskustelu etenee ja varmistaa, että kaikki tuovat näkemyksiään esiin siitä, mistä asiassa on kyse.
Toisella asteella kuraattorin työ painottuu puolestaan itsenäistymisen tukemiseen ja työelämään siirtymiseen.
Hyvinvointi on tie oppimiseen
Kuraattorin työssä on myös yhteisöllinen puoli, jonka rooli on vuosien saatossa kasvanut. Koko oppimisyhteisöä koskevan turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen sekä haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Kuraattorit osallistuvat erilaisiin tapaamisiin, tilaisuuksiin ja kokouksiin.
Tämä vaatii tekijältään paljon erilaista osaamista. Kuraattorilla tulee olla sekä kykyä että taitoa lukea tilanteita ja mukauttaa työtään yhteisön tarpeiden mukaisiksi.
– Yhteisön hyvinvointi edistää oppimista, sillä hyvinvoiva oppija jaksaa keskittyä ja tulee kouluun mielellään, Sirpa Harinen tuumaa. Hän työskentelee kuraattorina Herttoniemenrannan ja Santahaminan ala-asteilla Helsingissä.
Sanonnan mukaan työssä vuodet seuraavat toisiaan, mutta kuraattorin jokainen päivä ja vuosi on erilainen.
– Toki välillä on rauhallisia päiviä ja leppoisia aamuja, mutta useimmiten kuraattorin arki on kiireistä, Björklöf kertoo.
Katse vahvuuksiin ja voimavaroihin
Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen kuraattoreiden esihenkilöt kouluttivat kaikki kuraattorit systeemiseen työotteeseen viime syksynä. Kuraattorit kokevat, että se on auttanut sanoittamaan työtä eri tavalla ja mahdollisuuden tarkastella tilanteita ei-tietämisen näkökulmasta.
– Systeemisessä työotteessa kysytään, mistä tässä voisi olla kyse, Harinen selventää.
Hän oli systeemisestä koulutuksesta innoissaan, koska se avaa ovia vahvuuksien ja voimavarojen tarkasteluun.
– Helposti voidaan keskittyä siihen, mikä ei toimi, vaikka kuitenkin monet asiat toimivat hyvin. Niihin tulisi keskittyä enemmän”, hän jatkaa.
Sekä Harinen että Björklöf ovat saaneet systeemisyyden kautta tilaa tarkastella asioita uusin silmin.
–Systeemisyys on opettanut itseä siihen, että kiireessä tehdyt päätökset eivät kanna kovin pitkälle. Me kuraattorit voimme ehdottaa ja kannustaa tekemään vaikka mitä, mutta lopulta päätökset ovat ihmisen omissa käsissä. On tärkeää olla tukemassa ja kulkemassa rinnalla, ei kiirehtimässä pari askelta edellä”, pohtii Björklöf.
Kiitosta vanhemmilta
Perusopetuksen hyvinvointipäällikkö Mervi Tulppo Helsingin kaupungilta on mielissään siitä, että systeemisyys on lähentänyt kuraattoreita, yhdenmukaistanut käytänteitä ja luonut yhtenäisempää toimintakulttuuria. Erityisesti systeemisen työotteen tapa osallistaa oppijoita ja vanhempia saa esihenkilöiltä kiitosta.
Tulpon kollega, toisen asteen kuraattoreiden esihenkilö Tiina Gustafsson puolestaan toivoo, että systeeminen työote auttaisi luomaan uskoa tulevaan ja siihen, että on monta erilaista vaihtoehtoa ja tapaa toimia.
– Tämä tukee oppijan kykyä jäsentää omaa tilannettaan ja löytää keinoja vaikuttaa siihen.”
Sekä Björklöf että Harinen nyökyttelevät Gustafssonin ja Tulpon näkemyksille. Björklöf ja Harinen työskentelevät eri-ikäisten kanssa, mutta oppijoiden tarpeet ovat pitkälti samat: kuulluksi tuleminen, osallisuuden kokemus ja yksinäisyyden vähentäminen.
– Kuraattorilla on suuri vastuu. Työn parasta antia on auttaa oppijaa näkemään mahdollisuuksia myös elämän vaikeina hetkinä”, Harinen kiteyttää.
Tutustu kuraattoriin
- Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelee 130 kuraattoria.
- Kuraattori tarjoaa eri-ikäisille esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppijoille lakisääteistä yksilökohtaista ja yhteisöllistä opiskeluhuollon tukea, joka lisää hyvinvointia. Se edistää tutkitusti oppimista ja turvallista kasvua.
- Yksilötyöskentely kuraattorin kanssa alkaa yleisimmin joko vanhemman, opettajan tai oppijan yhteydenotosta. Oppijan ja kuraattorin tapaamiset perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja niitä voi olla yksi tai useita tarpeen mukaan.
- Kuraattori työstää myös koko koulun hyvinvointia yhteistyössä rehtorin, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan, oppilaiden, vanhempien ja muiden yhteisöön kuuluvien kanssa.
- Helsinkiläiskuraattorit työskentelevät systemaattisen työotteen johdattamina. Se korostaa kuraattorin roolia fasilitoijana, ei kaikkitietävänä ratkaisijana. Kuraattori muun muassa pohtii asioita ja vaihtoehtoja yhdessä oppijan kanssa, antaa kunkin sanoittaa asioita ääneen sekä tuo esiin oppijan ja tilanteen vahvuuksia ja voimavaroja.
Teksti: Katja Alaja
