Koordinaatioryhmä jatkaa työtä varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteen parantamiseksi

Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen keväällä 2022 asettama koordinaatiotyöryhmä on työskennellyt reilun vuoden varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuuden parantamiseksi. 
Päiväkodin työntekijöitä pöydän ääressä.
Kuva: Maija Astikainen

Työryhmä on ehtinyt ideoida useita toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstötilannetta on edistetty. Työryhmää veti ensimmäisen vuoden apulaispormestari Nasima Razmyar, joka siirtyi loppukeväästä kansanedustajaksi, ja ryhmän uutena puheenjohtajana on aloittanut apulaispormestari Johanna Laisaari.  

– Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne on ollut haasteellinen jo pitkään. Helsinki on vaikeassa tilanteessa tehnyt laajapohjaista ja hyvää työtä henkilöstön saatavuuden parantamiseksi, sanoo apulaispormestari Johanna Laisaari.  

– Varhaiskasvatuksen koordinaatioryhmässä on yhdessä haettu uusia näkökulmia ja ratkaisuja henkilöstön saatavuuden edistämiseksi ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi. 

Arjen toimivuuteen on etsitty ratkaisuja mm. sijaisjärjestelyjä sujuvoittamalla, rekrytointia kehittämällä niin esihenkilöiden kuin työnhakijoiden näkökulmasta sekä koulutus- ja urapolkuja kehittämällä. 

Esimerkiksi päiväkotien äkillisten sijaistustarpeiden helpottamiseksi perustettiin viime vuonna ns. nopean avun yksikkö. Yksikkö on laajentunut noin 40 kokeneen varhaiskasvatuksen lastenhoitajan joukoksi, jotka tuovat tärkeää apua päiväkotien arkeen. Nopeaa apua on saatavilla jokaisella kaupungin alueella ja myös ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.

Rekrytointiprosessien kehittäminen 

Alkuvuodesta 2023 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden rekrytointiin on saatu lisävahvistukseksi kuusi HR-suunnittelijaa. He keskittyvät tukemaan esihenkilöitä rekrytoinnin haasteissa ja mm. löytämään uusia tapoja tavoittaa ja kohdata hakijoita.  

Helsinki on luonut uusille varhaiskasvatuksen sosionomeille tehtävänkuvan ja varmistanut, että heille on oma paikkansa päiväkodin moniammatillisessa tiimissä. Sosionomin tehtäviin on nyt Helsingissä mahdollista hakea niin sanotun jatkuvan haun kautta.  

Pätevöitymiskoulutuksia järjestämällä vaikutetaan henkilöstön saatavuuteen 


Helsingin kaupunki tukee työntekijöidensä opintoja varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävissä monimuotokoulutuksissa. Monimuoto-opiskelu tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijoilla on kerran kuukaudessa muutama päivä, jolloin ollaan läsnä yliopistolla. Kaupunki tukee myös varhaiskasvatuksen sosionomin monimuoto-opintoja, joita järjestetään eri ammattikorkeakouluissa. Opintoihin hyväksytty kaupungin työntekijä voi opiskella työajalla 74 päivää ja muuten opintoja tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.  

Viime keväänä Helsingin kaupunki avasi mahdollisuuden hakea varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammattiin johtavaan oppisopimuskoulutukseen avoimen haun kautta. Kaksi vuotta kestävän koulutuksen aikana opiskelija suorittaa työn ohella varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammattiin vaadittavan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon Step-koulutuksessa. Pääosa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Stadin ammatti- ja aikuisopistossa kehitettiin uusi työkokeilun aikainen työelämä- ja oppimisvalmiuksien valmennus. Työkokeilun kautta voi jatkaa oppisopimuskoulutukseen. 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on kehittänyt yhdessä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa maahan muuttaneille kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille uuden mallin, joka tähtää varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi tai koulunkäynninohjaajaksi työllistymiseen. Kokeilu laajeni pian ukrainalaisista koskemaan kaikkia vieraskielisiä pedagogiikan ammattilaisia, joilla on kasvatus- tai opetusalan tutkinto, mutta ei vielä työhön tarvittavaa suomen kielitaitoa.  

– Vaikka paljon on jo tehty, työmme koordinaatioryhmässä jatkuu, toteaa Johanna Laisaari.  

Laisaari nostaa tuleviksi haasteiksi mm. erityisesti ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden sekä kansainvälisten rekrytointien ja Suomessa jo asuvien vieraskielisten henkilöiden rekrytointien edistämisen. Tärkeää on edistää myös oppisopimuspolkujen kehittämistä ja kiinnostusta herättäneen alanvaihtajien oppisopimuskoulutusten jatkamista sekä ylipäätään erilaisten urapolkujen kehittäminen.   

Henkilöstöltä saatuja näkemyksiä on huomioitu toiminnan kehittämisessä. 

– Erityisen tärkeää on jatkossakin kuulla omaa henkilöstöämme ja heidän näkemystään työn mielekkyyttä edistävistä tukitoimista sekä kehittää johtamista ja sen rakenteita, toteaa Laisaari.
 
– Lisäksi koordinaatioryhmäämme on täydennetty henkilöstön edustajilla, jotka ovat pääluottamusmies Jaana Kesänen ja luottamusmies Anna Laakkonen.