Kaupunki kuuluu kaikille – Maunulan ala-asteen oppilaat harjoittelevat tärkeitä turvataitoja

Kaupunki kuuluu kaikille -mallin toimintaradalla lapset kohtaavat hankalia tilanteita ja ratkaisevat niitä yhdessä aikuisten kanssa.
Oppilaita rastiradalla metsikössä kuraattorin ja psykologin kanssa.

”Olen matkalla koulusta kotiin. Kotirappuni edessä istuu kaksi päihteissä olevaa aikuista, jotka vaikuttavat pelottavilta. En pääse heidän ohi. Miten toimin?”

Tämä ja viisi muuta pähkinää oli Maunulan ala-asteen koulun kuudesluokkalaisilla purtavana rastiradalla koulun läheisessä metsikössä. Koulu järjestää Kaupunki kuuluu kaikille -mallin mukaisen oppitunnin ja toimintaradan kaikille koulun 1.-6.-luokkalaisille oppilaille syyskuun aikana.

Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kokevat turvattomiksi paikat, joissa on päihteitä käyttäviä ja häiritsevästi käyttäytyviä ihmisiä. Oppilaat saattavat kohdata tällaisia tilanteita esimerkiksi koulumatkallaan.


Rasteissa oli erilaisia hankalia tai pelottavia tilanteita ratkottavana.

”Millaisia ovat päihteissä olevat aikuiset”, kuraattori Jenni Kovanen kysyy 6A-luokan oppilailta ensimmäisellä rastilla.

”Sellaisia, jotka ovat käyttäneet huumeita tai ovat humalassa”, oppilaat tietävät.

”Kuinka moni on törmännyt tällaisiin aikuisiin?”

Kuusi oppilasta yhdeksästä nostaa kätensä ylös.

Poliisin vinkit käyttöön

Kaupunki kuuluu kaikille -toimintamallin tavoite on lisätä lasten turvallisuudentunnetta ja omaa toimijuutta, vahvistaa turva- ja tunnetaitoja sekä vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja. Mallin kohderyhmänä ovat 5-12-vuotiaat lapset, mutta sitä voidaan soveltaa myös isommille koululaisille.


Iida, Elias, Arttu, Tarmo ja Aada ovat nähneet kaupungilla tilanteita, joissa aikuinen on käyttäytynyt sekavasti tai uhkaavasti, tai ainakin kuulleet niistä.

Miten tilanne kotirapun ovella oleilevista, pelottavan tuntuisista aikuisista tulisi sitten ratkaista?
Oppilaat ehdottavat soittoa hätäkeskukseen, toisen ulko-oven käyttämistä, jos rapussa on kaksi sisäänkäyntiä, ja myös nopeaa etenemistä ja ”ninjaliikkeiden” ottamista käyttöön.

”Ei ole yhtään fiksua mennä aikuista vastaan uhoamaan”, yksi pojista vastaa.

Toimintarataa Kovasen kanssa vetävä psykologi Katja Ruohio kertoo oppilaille, millaiset ovat poliisin vinkit tilanteen ratkaisemiseksi:

”Ensin voit pyytää ystävällisesti, että ”anteeksi, voisinko päästä tästä kotiin”. Jos päihtyneet aikuiset eivät kuuntele ja tilanne pelottaa, voit soittaa vanhemmillesi. Voit tarvittaessa soittaa myös hätänumeroon 112. Poliisi lupaa, että jos alaikäinen soittaa, poliisiauto tulee paikalle hyvin nopeasti. Jos sinulla ei ole puhelinta tai lähistöllä ei ole turvallista aikuista, jolta pyytää apua, poistu kauemmas odottamaan, että paikalle tulee turvallinen aikuinen.”


Kuraattori Jenni Kovanen (vas.) ja psykologi Katja Ruohio vetävät toimintarataa oppilaille.

Lapsia osallistava malli

Kaupunki kuuluu kaikille -malli on ollut yksi Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelman kärkihankkeista. Toimintaa koordinoi ja sen sisällöstä vastaa ehkäisevää päihdetyötä tekevä Ehyt ry. Malliin liittyvät turvallisuusohjeet on suunniteltu yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnon kanssa. Toimintamallia jalkauttavat Helsingin leikkipuistot kumppaneineen.


”Ketkä ovat löytäneet maastosta huumeruiskun tai muita huumeita?” Monta kättä nousee.

Maunulassa oppilaat ratkaisevat yhdessä kuraattorin, psykologin, kouluvalmentajan tai monikielisen ohjaajan kanssa yhteensä kuusi pelottavalta tuntuvaa tilannetta. Rasteilla pohditaan muun muassa mitä tehdä, jos joukkoliikenteessä viereen istuu häiritsevä aikuinen, jos tuntematon ihminen lähtee seuraamaan tai jos löytää maastosta huumeruiskun. Poliisi on antanut oman näkökulmansa jokaisen rastin ratkaisemiseen.

”Yllättävän moni on kohdannut näitä tilanteita, myös pienet oppilaat”, Ruohio kertoo.


Inko (vas.) ja Ukko oppivat uutta ja pitivät ulkona järjestetystä oppitunnista. ”Poliisin neuvot olivat itselle uusia. Niistä voi olla hyötyä, jos käy tällaisia tilanteita oikeasti”, Ukko miettii.

Ratkaisuja tilanteisiin pohditaan yhdessä, osallistavasti lapsia kuunnellen. Samalla lapsilla on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan. Toimintaradan lisäksi malliin kuuluu orientoiva oppitunti, joka pidetään luokissa.