Nyt tarkastelluissa katuhankkeissa päästöjä on mallinnuksen mukaan mahdollista pienentää ilman, että hankkeiden kokonaiskustannukset nousevat. Selvitys auttaa kaupunkia ohjaamaan katujen ja puistojen suunnittelua ja rakentamista vähähiilisempään suuntaan ja kehittämään hankintojen ilmastovaatimuksia.
Materiaalivalinnoilla suuri vaikutus hintaan ja päästöihin
Selvityksessä kehitettiin laskentamalli, joka kertoo, paljonko yhden hiilidioksiditonnin välttäminen maksaa kullakin keinolla ja mikä keinojen yhdistelmä on edullisin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Malli käsittelee materiaalivalintoja ja työkoneiden käyttövoimaa, kuten sähköä ja biopolttoaineita. Osa vähähiilisistä vaihtoehdoista oli tavanomaisia ratkaisuja edullisempia, ja hankkeesta riippuen päästöjä olisi voitu vähentää 9–48 prosenttia ilman, että kokonaiskustannukset olisivat nousseet. Edullisimpien keinojen joukossa korostuivat vähähiilisempi asfaltti, murske ja betoni.
Suurimmat päästövähennykset vaativat kalliita ratkaisuja. Suurin mahdollinen vähennys oli mallin mukaan katujen perusparannuksissa keskimäärin neljännes ja uusien katujen rakentamisessa pehmeälle maalle noin puolet. Teknisesti sopivat vaihtoehdot on kuitenkin arvioitava hanke kerrallaan.
Selvitys auttaa havaitsemaan jo suunnitteluvaiheessa, missä materiaalivalinnoissa päästöjä voidaan vähentää eniten ja edullisimmin. Samalla nähdään, miten vähennysten hinta nousee, kun tavoitetta kiristetään.
Pohjanvahvistukset kasvattavat päästöjä merkittävästi
Katuhankkeiden päästöistä noin 80 prosenttia syntyy materiaalien valmistuksessa, eniten teräksestä, betonista, kiviaineksista, metalleista ja luonnonkivestä. Hankkeiden välisiä eroja selittävät erityisesti pohjanvahvistukset eli pehmeän maaperän vahvistaminen ennen rakentamista. Niitä vaativissa hankkeissa päästöt neliömetriä kohden olivat yli nelinkertaiset.
Yhtä rakentamiseen käytettyä euroa kohden syntyi katurakentamisessa noin 0,40–0,90 ja puistorakentamisessa noin 0,27–0,59 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (kgCO₂e). Kyseessä on mittayksikkö, joka kuvaa ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Tunnuslukujen avulla infrarakentamisen vuosipäästöjä voidaan jatkossa arvioida talousarvion perusteella.
Selvityksen aineistona olivat 19 katuhankkeen eli 58 yksittäisen kadun sekä 16 puistohankkeen kustannus- ja päästölaskelmat. Hankkeet eivät edusta kaupungin tavallista vuosittaista rakentamista, vaan ne valittiin niin, että erilaisten hankkeiden päästöt ja kustannukset tulevat näkyviin. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy.
Selvitys Helsingin kaupungin eräiden infrahankkeiden kustannus- ja päästötiedon analyysi on julkaistu Kaupunkiympäristön aineistoja -sarjassa (2026:14).