Hetki sitten Oskari Kaupinmäki polki Kaisaniemen puistosta alas Kaisantunneliin, alitti Rautatieaseman ja putkahti ulos Sanomatalon kulmalle Baanan alkuun.
– Tämä tunneli on lyhentänyt Hakaniemen ja keskustan välistä matkaa melkein kilometrillä, Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattorina toimiva Kaupinmäki iloitsee.
Keskustassa pyöräilemistä sujuvoittava Kaisantunneli saavutti toukokuussa vuoden iän. Myös Reetta Putkonen viihtyy pyörän selässä.
– Pyöräily on luonteva osa omaa arkeani. Se on todella kätevä ja helppo tapa liikkua Helsingissä siinä missä kävely ja joukkoliikenne. Lapseni ovat aina kulkeneet kouluun ja harrastuksiin itsenäisesti, Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupalvelupäällikkö pohtii suhdettaan liikkumiseen.
Kestävä liikkuminen paikasta toiseen on ajankohtainen asia, sillä helsinkiläisten osuutta kävellen ja pyörällä kuljetuista matkoista halutaan kasvattaa. Nyt pyöräilyn kulkumuoto-osuus on 11 prosenttia, josta pitäisi päästä 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin kaupunki haluaa olla hiilineutraali. Millä keinoilla Helsinki aikoo tehdä pyöräilystä nykyistä houkuttelevampaa?
Putkonen ja Kaupinmäki ovat juuri oikeita ihmisiä vastaamaan tähän. Putkonen johtaa liikenteen ja katujen suunnitteluun keskittyvää yksikköä, joka vastaa liikennesuunnittelun suuresta kuvasta liikennejärjestelyiden toteuttamiseen yksittäisillä kaduilla. Kaupinmäen vastuulla on pyöräliikenteen kehittämisohjelma kaupungin tasolla.
Putkonen aloittaa toteamalla, että näinä päivinä liikennettä suunnitellaan aina kokonaisuutena, joka kattaa jalankulun, pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, autoilun ja logistiikan.
– Mitä enemmän onnistumme houkuttelemaan ihmisiä liikkumaan lihasvoimin ja joukkoliikenteen pariin, sitä paremmin kaikki liikenne sujuu, Putkonen toteaa. Hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos autojen määrä teillä vähenee, autoilu ja joukkoliikenne etenevät vaivattomammin sekä pyöräilystä ja kävelystä tulee turvallisempaa.