Kansainvälisyysseteliä pilotoitiin, koska moni kansainvälinen opiskelija suorittaa Suomessa korkeatasoisen tutkinnon, mutta heidän on haastavaa löytää koulutustaan vastaavaa työtä valmistumisen jälkeen. Samalla yritykset etsivät osaamista kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
Kansainvälisyyssetelipilotin päätöstilaisuudessa puhunut Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen korosti, että Helsinki pyrkii olemaan yksi houkuttelevimmista pohjoismaisista kaupungeista työnantajille ja kansainvälisille osaajille. Kansainväliset opiskelijat tuovat mukanaan asiantuntemusta, monimuotoisuutta ja uusia näkökulmia. Lisäksi he vahvistavat työmarkkinoita sekä edistävät innovaatioita ja kasvua.
– Haluamme edistää ulkomaisten opiskelijoiden työllistymistä. Kansainvälisyysseteli oli konkreettinen tapa, jota me halusimme kokeilla. Pilotissa kiinnitimme huomiota erityisesti siihen, miten taloudellinen tuki ja rekrytoinnin käytännön tuki auttoivat työnantajia hyödyntämään kansainvälistä osaamista, Gassen kommentoi.
Pilotissa mukana ollut Metropolia Ammattikorkeakoulu tuki sekä harjoittelijoita että yrityksiä koko prosessin ajan.
– Meille on tärkeää, että kansainväliset opiskelijat pääsevät harjoitteluihin ja yritykset löytävät tarvitsemansa osaajat. Metropolian palveluja hyödyntäneet yritykset saivat konkreettista apua ja tukea kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessiin, sopivien osaajien löytämiseen ja työyhteisöön sopeuttamiseen. Kansainväliset opiskelijat osallistuivat harjoittelun aikana uravalmennuksiin, joilla tuettiin sekä heidän integroitumistaan suomalaiseen työelämään että oman alan suomen kielen osaamistaan, Metropolian hankejohtaja Johanna Liukkonen totesi tilaisuudessa.
Työnantajilta rohkaisevaa palautetta
Kansainvälisyyssetelipilottiin osallistui 17 työnantajaa ja 17 harjoittelijaa yhteensä kuudesta eri korkeakoulusta. He edustivat kymmentä eri kansallisuutta. Harjoittelujaksot kestivät kahdesta neljään kuukautta, ja osa niistä oli osa-aikaisia.
Työnantajien palaute oli rohkaisevaa: kokonaisarvosana setelin palvelulle oli 4,3/5. Yli puolet pilottiin osallistuneista yrityksistä ilmoitti, etteivät olisi palkanneet kansainvälistä harjoittelijaa ilman taloudellista tukea.
– Kynnys palkata kansainvälinen harjoittelija madaltui. Tiedämme jo nyt, että kaksi harjoittelijaa on työllistynyt pilottiin osallistuneisiin yrityksiin, kaksi muihin yrityksiin ja yksi jatkaa freelancerina samassa yrityksessä. Tämä on osoitus siitä vaikutuksesta, johon tähtäsimme, Gassen totesi tilaisuudessa.
– Helsingin kaupungin taloudellinen tuki oli hyvä kannustin siihen, että otimme kansainvälisen osaajan harjoitteluun. Saimme myös Metropolia Ammattikorkeakoululta tukea rekrytointiin ja käytännön kysymyksiin. Iloksemme päädyimme työllistämään harjoittelussa olleen henkilön harjoittelujakson jälkeen, kertoi pilotissa mukana olleen Meridian Agencyn toimitusjohtaja ja perustajajäsen Maxine Buchert.
Buchert totesi, että harjoittelijalla oli myös sellaisia taitoja, joita yritys ei hakuvaiheessa osannut odottaa. Siksi harjoittelija toi yritykselle paljon lisäarvoa.
– Hakijoiden taso oli korkea, joten pääsimme valitsemaan taitavan harjoittelijan, josta oli yrityksellemme suurta apua, kommentoi Frame Raten toimitusjohtaja Jukka Karhula.
Päätöstilaisuudessa pilottiin osallistuneita harjoittelijoita muistettiin jakamalla heille kukat ja diplomit.
Kaupunki arvioi kansainvälisyyssetelipilotin tuloksia ja hyödyntää siitä saatuja oppeja tulevien, kansainvälisiä osaajia työllistäville työnantajille suunnattujen tukimuotojen suunnittelussa. Helsingin yhteistyö Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu parhaillaan myös kansainvälisten opiskelijoiden kesäharjoitteluohjelman parissa.
