Hyppää pääsisältöön

Jääkiekon MM-kisat toivat Helsingille vajaat 30 miljoonaa euroa

Toukokuussa järjestetyt jääkiekon MM-kisat olivat menestys kaukalossa ja sen ulkopuolella. Leijonien maailmanmestaruus oli urheilullinen nappisuoritus. Lisäksi myös kisojen taloudelliset vaikutukset kisakaupungeille eli Tampereelle ja Helsingille olivat merkittävät, kertoo MM-kisojen tuore vaikuttavuusraportti. Myös Jääkiekkoliitto teki kisoilla hyvän lähes 14 miljoonan euron tuloksen. MM-tuotot turvaavat jääkiekon kehitystyötä Suomessa tulevina vuosina.
Slovakialaiskannattajia matkalla otteluun jääkiekon MM-kisoissa 2022. Kisojen taloudellinen vaikutus oli järjestäjäkaupungeille merkittävä. Kuva: Olli Kiiski
Slovakialaiskannattajia matkalla otteluun jääkiekon MM-kisoissa 2022. Kisojen taloudellinen vaikutus oli järjestäjäkaupungeille merkittävä. Kuva: Olli Kiiski

– Lopputulos oli kaikilla mittareilla erinomainen. Kisojen järjestelyt keräsivät laajalti kiitosta, finaali huipentui Leijonien maailmanmestaruuteen ja myös taloudellisesti kisat tekivät ennätystuloksen: tiukan kulukurin ja loistavasti sujuneen VIP-, kumppani- ja lipunmyynnin ansiosta MM-kisojen tuotto kohosi peräti 13,9 miljoonaan euroon, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela iloitsee.

Myös jääkiekon MM-kisojen hiilijalanjälki laskettiin nyt ensimmäisen kerran. Samaan aikaan selvitetty hiilikädenjälki osoittaa myös selkeästi, että kisaorganisaatio voi omilla toimillaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Molemmat ovat arvokasta tietoa tulevaisuuden järjestäjille.

Katsojamäärien osalta Suomen joukkueen loistava menestys vaikutti lipunmyyntiin. Yhteensä lippuja myyntiin lähes 380 000 kappaletta, joista Helsingin otteluihin noin 100 000. Helsingin jäähallissa pelattiin toinen alkulohkoista. Kaikki Suomen ottelut sekä mitalipelit pelattiin Tampereen Nokia Areenalla.

Arvokisat järjestäjäkaupungeille taloudellisesti merkittäviä

Kisojen taloudelliset vaikutukset olivat kisakaupungeille merkittävät: suorien taloudellisten vaikutusten arvioidaan olleen 115,6 miljoonaa euroa, joista 86,7 miljoonaa euroa kohdistui Tampereen alueelle ja Helsinkiin 28,9 miljoonaa euroa. 

Suorat vaikutukset syntyivät kisakävijöiden tapahtuman aikana eri tuotteisiin ja palveluihin käyttämästä kulutuksesta. Suurimmat kuluerät kisoihin osallistujille olivat majoitus sekä ruoka ja juoma kisakaupunkien hotelleissa ja ravintolassa. Näiden lisäksi kisakävijät käyttivät rahaa turnauksen aikana muun muassa julkiseen liikenteeseen sekä esimerkiksi MM-kisojen oheistuotteisiin.

Jääkiekon MM-kisoilla oli myös mittavia epäsuoria taloudellisia vaikutuksia kisakaupungeille. Epäsuoraksi kulutukseksi on vaikuttavuusraportissa laskettu ne kerrannaisvaikutukset, jotka syntyvät, kun tuotteita ja palveluita kisakävijöille tarjoavat tuottajat hankkivat edelleen tuotteita ja palveluita alihankkijoiltaan. Näiden vaikutusten määrä asettuukin vaikuttavuusraportin arvioiden mukaan peräti 144,5–202,3 miljoonan euron väliin.

Tuotot turvaavat jääkiekon kehitystyötä 

Jääkiekon MM-kotikisojen tuotot ohjataan lajin ruohonjuuritoimintaan ja niillä on tarkoitus kehittää erityisesti lasten ja nuorten kiekkoilua tulevina vuosina. Suomen Jääkiekkoliitolla on katseet suunnattuna myös ensi toukokuussa järjestettäviin toisiin peräkkäisiin MM-kotikisoihin. Kisojen isännyys myönnettiin jaettuna Suomelle ja Latvialle viime keväänä, kun kisaisännyys otettiin pois Venäjältä hyökkäyssodan vuoksi. Keväällä 2023 Tampereella järjestetään toinen kisalohko sekä ratkaisupelit. Helsinki ei ole ensi vuonna kisajärjestäjäkaupunki.