Jos kilpailtaisiin siitä, kuinka monta kieltä ryhmässä puhutaan, Ressun peruskoulun englanninkielinen kolmosluokka menestyisi hyvin. Luokan 46 oppilasta tulevat eri puolilta Helsinkiä, ja monen heistä kotona puhutaan vähintään kahta eri kieltä.
Kolmosluokan opettaja Anna Hart on tottunut kansainväliseen työympäristöön.
– Edellisellä luokallani oli 25 oppilasta, ja porukassa osattiin 21 kieltä. Nykyisellä luokallamme on kaksi opettajaa ja 46 oppilasta. Kotikieliä on 18.
Inkluusio ja kielitietoinen opetus
Myös Hartin kollegat, erityisopettaja Anne Marin-Nuutinen ja englanninkielisen ensimmäisen luokan opettaja Tuula Gundersen, viettävät työpäivänsä monikielisessä ympäristössä.
Kaiken toiminnan taustalla Ressun peruskoulussa elää inkluusion ajatus. Inkluusio tarkoittaa sitä, että kasvatusympäristö tukee oppijoiden moninaisuutta, joka rakentuu esimerkiksi kielestä, kulttuurisesta taustasta ja erilaisista taidoista. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saisi kasvaa ja oppia muiden kanssa yhdessä tutussa lähikoulussa.
Yksi inkluusion periaatteista on kielitietoisuus. Kielitietoisessa koulussa jokainen tulee nähdyksi ja arvostetuksi riippumatta siitä, mitä kieltä hän käyttää. Kielitietoisessa koulussa valjastetaan monikielisyys voimavaraksi.
– Opettajina pyrimme siihen, että jokainen oppilas kokee kuuluvansa ryhmään riippumatta siitä, miten hyvin hän puhuu opetuskieltä, Marin-Nuutinen sanoo.
Apuna opiskelussa voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja, tabletin käännösohjelmia ja sitä, että koulupäivän kulku on selkeästi jäsennelty esille. Jokaista rohkaistaan käyttämään ja kehittämään myös kotikieltään. Sen tiedetään tukevan valtakielen oppimista.
Koulun arjessa käytetään sujuvasti kahta kieltä. Esimerkiksi oppilaskunnan kokouksissa puhutaan sekä suomea että englantia.
– Suomenkielisiltä luokilta tulevat oppilaat saattavat lennosta vaihtaa kielen englanniksi. Näen tämän valtavana oppimistilaisuutena puolin ja toisin, Gundersen sanoo.
Tervetuloa Suomeen ja Helsinkiin
Ressun peruskoulussa toimii myös perusopetukseen valmistavia luokkia. Opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille perusopetusikäisille oppilaille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia opiskella suomeksi.
Tällä hetkellä koulussa on yhden luokan verran Ukrainasta saapuneita oppilaita. Osan oppitunneista, kuten kuvaamataidon ja liikunnan tunnit, he viettävät integroituna suomenkielisen opetuksen ryhmiin.
– Kriisialueilta saapuville lapsille on tärkeää päästä osaksi normaalia kouluarkea ja saada viettää päivänsä turvallisten aikuisten seurassa, Marin-Nuutinen sanoo.
Samalla luokalla voi olla oppilaita monesta eri maasta. Esimerkiksi ukrainalainen ja venäläinen lapsi voivat olla luokkakavereita. Kielitietoisuus voi luoda opettajien mukaan paljon hyvää: kun opitaan toisen kielestä ja kulttuurista, empatiakyky ja toisen kunnioittamisen taito kasvaa.
Yhteisopettajuuden hyödyt
Kielitietoiseen kouluun jokainen oppilas on tervetullut juuri sillä kielitaidolla, mikä hänellä on. Koska oppilaiden tausta ja kielitaito voi olla samalla luokalla hyvinkin erilaista, päivissä riittää myös haasteita. Välillä opettajat kaipaisivat lisäkäsipareja luokkaan.
Isoin haaste on aikapula. Suurten opetusryhmien takia opettajat eivät välttämättä pysty aina huomioimaan jokaista oppilasta niin yksilöllisesti kuin he tahtoisivat.
– Aina ratkaisu kuitenkin löytyy, kun asioita pohditaan kollegojen kanssa yhdessä, Gundersen sanoo.
Yksi hyvä käytäntö Ressun peruskoulussa on yhteisopettajuus. Yhteisopettajuudessa kaksi opettajaa jakaa vastuun suunnittelusta, opetuksesta ja arvioinnista. Opetusta annetaan pääosin yhdessä tilassa.
Yhteisopettajuudesta on erityisen paljon hyötyä silloin, kun samalla luokalla on eritasoisesti opetuskieltä puhuvia oppilaita.
– Minä olen välillä englanninkielisen opetusryhmän historiantunnilla mukana. Silloin aineenopettaja keskittyy historian opetukseen, ja minun roolini on tukea oppilaita englannin kielessä. Koska kaikki heistä eivät puhu englantia kotikielenään, aukkoja saattaa olla muun muassa käsitteiden hallinnassa, Gundersen selventää.
”Olen unelma-ammatissani”
Koulumaailma on muuttunut monin tavoin viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Kun Marin-Nuutinen kävi aikoinaan koulua Itä-Suomessa, hänen luokallaan ei ollut yhtään oppilasta, joka olisi puhunut kotikielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.
– Nykynuoret kasvavat aivan toisenlaisessa maailmassa, rikkaammassa sellaisessa. Jos monikielisyyttä osataan ohjata oikeaan suuntaan, uskon, että se lisää rauhaa, avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Kaikkien kolmen mielestä kielitietoinen opetus luo toimintaympäristön, joka tekee hyvää jokaiselle oppilaalle riippumatta hänen kielitaustastaan.
– Ressun peruskoulu on inspiroiva työpaikka myös opettajalle. Kansainvälisyys ja monimuotoisuus ovat rikkaus.
Opettajien jaksaminen on ollut esillä mediassa. Vaikka työ on vaativaa ja välillä raskastakin, Marin-Nuutisen, Gundersenin ja Hartin mielestä se on edelleen maailman paras työ.
– Olen unelma-ammatissani. Lasten ja nuorten kanssa toimiminen on innostavaa, Hart sanoo.
Gundersenin mielestä kaikkein parasta työssä ovat erilaiset kohtaamiset.
– Harvassa ammatissa saa olla tekemisissä näin monen eri ihmisen kanssa. Työ on myös monipuolista, sillä jokainen päivä on erilainen.
Teksti: Eveliina Lauhio