Työterveys Helsinki tarjoaa erilaisia palveluita työhyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn kaupungin työntekijöille. Yksi uusista palvelukonsepteista on hyvinvointivartit, joiden tarkoituksena on herätellä työntekijöitä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti hyvinvointiaan ja tarjota pieniä hengähdystaukoja arjen keskelle. Varttien avulla halutaan myös lisätä jaksamista, jotta työpäivän jälkeen riittäisi energiaa muuhunkin.
Hyvinvointivarteissa näkökulma on nimenomaan yksilön hyvinvoinnissa, ja siinä, miten omilla toimilla voi vaikuttaa. ”Tarkoituksena on tarjota päivään aktivoiva hengähdyshetki, jossa työntekijöitä muistutellaan sellaisista oman hyvinvoinnin kannalta olennaisista teemoista, joista he voivat itse työpäivän aikana huolehtia ”, konseptia kehittänyt työterveyspsykologi Siniriikka Männistö kertoo.
”Psykologit ovat ammattilaisia pureutumaan syvälle ongelmiin, mutta välillä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä voi lähestyä vähän kevyemmällä otteella.”
Vinkkejä pieniin muutoksiin
Hyvinvointivartteja pilotoitiin keväällä 2021 innostavin tuloksin. Ensimmäinen kahdeksan kerran sarja pidettiin etänä Teamsin välityksellä, ja sisällössäkin keskityttiin etätyön haasteisiin. Jatkossa hyvinvointivartit voi tilata vaikka oman yksikön hyvinvoinnin tueksi.
Työterveys Helsingin asiantuntijat, kuten työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti puhuvat hyvinvointivarttien aikana omista erikoisosaamisalueistaan, ja antavat vinkkejä työssä jaksamiseen ja stressinhallintaan. Jokaisella kerralla keskitytään eri teemaan, kuten työn ja vapaa-ajan erottamiseen tai siihen, miten ravinto vaikuttaa vireystilaan ja jaksamiseen.
”Tarkoitus ei ole kaataa osallistujien niskaan kilokaupalla uutta tietoa, vaan haastaa heitä poimimaan oman hyvinvoinnin kannalta olennaisia juttuja ja soveltamaan niitä arkeen”, kertoo Männistö hyvinvointivarttien ideasta.
Jokaiseen kertaan kuuluu viikon haaste, jonka avulla oppeja pääsee soveltamaan heti käytäntöön. Esimerkiksi ravitsemuskerralla puhutaan välipalojen tärkeydestä vireystilan kannalta, ja osallistujat voivat saada tehtäväkseen syödä välipalan.
Ravitsemusterapeutti nostaa esiin myös sen, miten omaan ruokarytmiin ja muihin tottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, ja miten muutokseen kannattaa lähteä vähitellen. Hyödyllinen ensimmäinen askel muutoksen käynnistämiseksi voi olla jo se, että pysähtyy miettimään omia ruokailutottumuksiaan. Sen voi tehdä ilman painetta muuttaa vielä mitään.
Uusia oivalluksia, konkreettisia hyvinvoinnin tekoja
Työn ja vapaa-ajan erottamiseksi puolestaan riittävät yllättävän pienet konkreettiset teot. Etätyöstä irrottautumista voi esimerkiksi auttaa, että laittaa työvälineet pois näkyvistä, kun työt loppuvat.
”Kun työkone ei ole esillä, ajatukset eivät niin helposti karkaa työasioihin. Samoin on tärkeää tehdä selkeä siirtymä tai rituaali työpäivän lopettamiseksi, varsinkin kun etätyössä ei liikuta kotoa mihinkään”, Männistö vinkkaa. Itselle sopivan rituaali voi olla mitä vain. Henkisen katkaisun työpäivään saa vaikka pienellä kävelyllä tai ottamalla työpäivän aikana käytetyt korvakorut pois.
Hyvinvointivartit sopivat minkä tahansa työyhteisön hyvinvoinnin tueksi. Pysähtyminen ja omaan hyvinvointiin keskittyminen voivat olla hyviä keinoja ehkäistä ongelmien eskaloitumista. Ennaltaehkäisy on paljon mukavampaa ja kivuttomampaa kuin ongelmien hoitaminen.
Lisätietoja työntekijöille löytyy sähköisistä palveluista.
Teksti: Emilia Asikainen
Kuva: Maija Astikainen / Helsinki Marketing