Helsinkiläisten ruoan kulutuksen hiilijalanjälki on pienentynyt

Usein kunnista puhuttaessa viitataan alueellisiin päästölaskelmiin, jotka kattavat kunnan sisällä syntyvät päästöt, kuten energiantuotannon ja maatalouden. Kulutusperusteinen laskenta puolestaan huomioi kaikki asukkaiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta tuotantopaikasta. Nämä laskentamallit täydentävät toisiaan ja tarjoavat kokonaiskuvan päästöistä.

- Laskentamallin kehittyminen antaa tarkempia tietoja muun muassa helsinkiläisten ruoan kulutuksesta. On kiinnostavaa, että helsinkiläisten ruoan kulutuksen hiilijalanjälki on mukana olleista kaupungeista kaikkein pienin, toteaa ilmastojohtaja Hanna Wesslin Helsingin kaupungilta.

Helsinki on sitoutunut kehittämään hiilijalanjäljen laskentaa ja vähentämään asukkaidensa päästöjä. Laskentamenetelmät tarkentuvat yhä, mutta epävarmuuksia on esimerkiksi lentomatkustamisen ja tavarahankintojen päästöissä.

Helsingin kaupungilla on päästövähennystavoite, joka koskee suoria, Helsingin alueella syntyviä päästöjä kuten liikennettä ja energian kulutusta. Asukkaiden hiilijalanjälki muodostuu sekä suorista että epäsuorista päästöistä, kuten tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Vaikka kulutuksen päästövähennyksissä korostuu asukkaiden rooli, pystyy kaupunki vaikuttamaan erityisesti rakentamisesta ja liikenteestä syntyviin päästöihin merkittävästi.

Kulutusperusteiset päästöt laskettiin nyt kolmatta kertaa Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen Kulma-hankkeessa. Tänä vuonna mukana oli 22 kuntaa. Laskentaa tarkennettiin erityisesti kotitalouksien kulutuksen ja rakentamisen osalta.

Tulokset korostavat arjen valintojen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi vaatteen käyttöiän kaksinkertaistaminen puolittaa sen päästöt, ja siirtyminen lihapainotteisesta ruokavaliosta kalapainotteiseen voi vähentää ruokailun päästöjä kolmanneksella.

Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä seurataan?

Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Kestävän tason saavuttamiseen eli Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaiseen tasoon, 2,5 tonnia CO2e, on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja kestäviin ruokavalintoihin kouluissa ja päiväkodeissa, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä aiheesta.

Laaja tietopohja päästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja seuraamaan ilmastotoimia tehokkaasti.