Yhteensä 23 502 helsinkiläistä lasta ja nuorta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn keväällä 2023. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. luokka, 8. ja 9. luokka sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. THL toteuttaa kyselyn joka toinen vuosi. Helsingin tuloksia esittelevän yhteenvetoraportin tarkoitus on muodostaa yleiskuva lasten ja nuorten koetusta terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tuloksia on tarkasteltu sukupuolittain, oppiasteittain ja vertailtuna aiempiin kyselyvuosiin. Osin vertailua tehdään myös koko maan tuloksiin ja muuhun pääkaupunkiseutuun.
Harrastuneisuus ja päivittäinen liikkuminen lisääntyneet
Valtaosalla lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Erityisesti 4. ja 5. luokan harrastuneisuus on parantunut edelliskerrasta sekä tytöillä (92 %) että pojilla (91 %). Aiempaa useampi myös liikkuu vähintään tunnin ajan päivässä, pojat tyttöjä useammin. Ero sukupuolten välisessä aktiivisuudessa havaitaan kaikilla oppiasteilla.
Aiempaa useampi nuori harrastaa taidetta ja kulttuuria tai liikuntaa ohjatusti. Ohjattuun harrastustoimintaan osallistuminen on Helsingissä pääsääntöisesti yleisempää kuin koko maassa keskimäärin.
Omatoimisen liikunnan harrastaminen on hieman harvinaisempaa kuin vuonna 2021. Kaikilla oppiasteilla erityisesti tytöt harrastavat omatoimisesti liikuntaa edelliskertaa harvemmin. Lukiolaisista ja 8. ja 9. luokkalaisista kuitenkin 74 % kertoi harrastavansa liikuntaa omatoimisesti viikoittain. Omatoimisen liikunnan harrastaminen on yleisempää kuin ohjatun liikunnan harrastaminen.
Päihteiden käyttö samalla tasolla, mielen hyvinvoinnissa paikoin haasteita
Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista kokee terveytensä hyväksi, eikä kokemus terveydentilasta korkeintaan kohtalaisena ole heikentynyt yhtä voimakkaasti kuin edellisenä kahtena mittauskertana. Selkeästi suurempi osa tytöistä kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kuin pojista.
Tyttöjen kokemat mielen hyvinvoinnin haasteet ovat aiempaa huolestuttavammalla tasolla. Reilusti yli kolmannes nuorista tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
Päihteiden käytössä ei ole havaittu muutoksia viime vuosina, osuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2017 lähtien. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön voimakas yleistyminen. Muutos on nähtävillä jo 4. ja 5. luokalta alkaen. Vaikka helsinkiläisnuorten laittomien huumeiden ja kannabiksen kokeilut eivät ole yleistyneet, ne ovat silti yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Myös yli 60 % nuorista kokee, että omalla paikkakunnalla on helppo hankkia huumeita.
Nuorten yksinäisyys laskussa mutta koettu turvattomuus lisääntynyt
Nuorten yksinäisyyden kokemus yleistyi korona-aikana. Nyt yleistyminen on taittunut ja osuudet ovat laskeneet vuodesta 2021. Nuorten kokema yksinäisyys on silti yleisempää kuin vuonna 2019.
Kasvuympäristön turvattomuuden kokemusta kasvattavat ilmiöt ovat lisääntyneet. Aiempaa useampi kokee fyysistä uhkaa, syrjintää tai joutuu koulukiusatuksi viikoittain. Edelleen yli puolet nuorista tytöistä kokee häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Julkisessa tilassa koettu häirintä sekä syrjinnän ja fyysisen uhan kokemukset ovat yleisempiä Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti perusopetuksen vuosiluokilla fyysisen uhan kokemukset ovat yleistyneet ja esimerkiksi 8. ja 9. luokan pojista 26 % on kokenut fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.
Koulussa viihdytään ja koulu-uupumuksen yleistyminen on pysähtynyt
Suuri osa helsinkiläislapsista ja -nuorista tykkää käydä koulua ja kokee olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä. Erityisesti enemmistö perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista käy mielellään koulua.
Nuorten kokeman koulu-uupumuksen yleistyminen on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun 8. ja 9. luokalla sekä toisella asteella. Myönteisestä kehityksessä huolimatta lukiolaistytöistä 45 % ja perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 47 % kokee uupumusasteista väsymystä.
Aiempaa suurempi osa oppijoista kaikilla oppiasteilla kokee, että heillä on koulussa hyvät osallistumis- tai vaikutusmahdollisuudet. Valtaosa nuorista myös kokee saavansa tarvittaessa apua ja tukea hyvinvointiin, oppimiseen ja koulunkäyntiin ja heillä on mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisten kanssa.