Tehtyjen selvitysten perusteella on päädytty siihen, että Hanasaaren voimalaitosrakennus voisi olla säilytettävissä ja sille olisi löydettävissä käyttöä myös tulevaisuudessa. Uusiokäytön mahdollisuuksia tullaan nyt selvittämään tarkemmin.
– Parhaimmillaan sijainniltaan näin keskeinen ja arkkitehtonisesti kiinnostava teollinen miljöö voi tarjota merkittävää potentiaalia koko kaupungin näkökulmasta. Maailmalla on useita esimerkkejä vanhoista voimalaitoksista, joista on kehitetty hyvinkin vetovoimaisia kohteita. Helsinki tutkii nyt perusteellisesti Hanasaaren tarjoamat mahdollisuudet, pohtii Helsingin kaupungin designjohtaja Hanna Harris.
Voimalaitoksen tulevaa käyttöä ei ole vielä ratkaistu. Kaupunki teettää selvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa lisätietoa ja varmistaa se, voidaanko voimalaitosrakennus säilyttää osana alueen jatkokehitystä. Tiedossa on, että alueen maaperä on haasteellinen. Myös rakennuksen perustusten ja muiden rakenteiden kuntoa tullaan tutkimaan lisää.
– Voimalaitoksen tulevasta käytöstä tullaan näillä näkymin järjestämään kilpailu. Tarkastelemme myös voimalan väliaikaiskäytön mahdollisuuksia, kertoo voimalaitoksen jatkokäytön suunnittelusta vastaava projektinjohtaja Päivi Hietanen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Rakennushistorian vaaliminen tavoitteena
Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Hanasaaren voimalaitos valmistui vuonna 1974. Laitoksen toiminta päättyi huhtikuun alussa 2023. Itse voimalaitosrakennus, sen etualalla sijaitseva sosiaalirakennus sekä keskeisiä osia prosessilaitteista pyritään säilyttämään. Säilytettävä kokonaisuus on määritelty Helenin, kaupungin ja kaupunginmuseon tiiviissä yhteistyössä perustuen rakennushistoriaselvitykseen ja tehtyihin tutkimuksiin.
Alueelta tullaan purkamaan esimerkiksi laboratorio- ja konepajarakennukset ja muita sekundäärisiä rakennuksia. Nämä purkutyöt käynnistyvät vielä loppuvuoden aikana. Kaiken kaikkiaan purkutyöt tulevat kestämään noin puolitoista vuotta.
– Voimalaitos on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. Pyrimme nyt tehtävillä toimilla ja selvityksillä luomaan parhaat mahdolliset edellytykset voimalan tulevaisuuden suunnittelulle, toteaa Päivi Hietanen.
Helen investoi Energiakorttelin hiilineutraaliin tuotantoon
Helen jatkaa toimintaansa voimalaitoksen viereen kaavoitetulla energiakorttelin alueella. Uusi asemakaava mahdollistaa korttelin käytön erilaisten uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti.
Hanasaaren voimalaitoksen muuntajat tullaan huoltamaan ja sijoittamaan Energiakorttelin alueelle, jossa ne palvelevat edelleen lämpökeskuksen tiloihin sijoitettavia uusia sähkökattiloita. Hanasaareen rakennettavien kolmen sähkökattilan tuottama lämpö vastaa yli 40 000 kerrostalokaksion lämmön vuositarvetta. Investointi vähentää viiden ensimmäisen käyttövuoden aikana hiilidioksidipäästöjä 440 000 tonnia.
– Helenin ja Helsingin kaupungin yhteinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen myötä Helenin hiilidioksidipäästöt putosivat vaikuttavat 40 prosenttia ja Helsingin päästöt 20 prosenttia. Panostamme sähköistyvään, entistä monipuolisempaan ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämmöt sekä sähkökattilat. Sähköä tuotamme puhtaasti muun muassa vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla, joihin olemme investoineet voimakkaasti viime vuosien aikana, summaa Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen.