Helsingin kaupunki jakaa perinteisesti tunnustuksia ansioituneille tekijöille Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Palkintoja jaettiin tänäkin vuonna tieteen, taiteen, kulttuurin sekä urheilun saralla. Lisäksi kaupunki jakoi 15 kultaista Helsinki-mitalia, joiden myöntämisperusteena ovat kaupungin hyväksi tehdyt ansiot.
– Helsinki-päivä on vuosittain erinomainen hetki pysähtyä juhlistamaan helsinkiläisyyttä ja pääkaupunkimme hienoutta. Tänä vuonna juhlitaan jo Helsingin 475. syntymäpäivää. Kaupungin hengen ja kehityksen takana ovat aina sen ihmiset. Minulla on tänään kunnia palkita eri tavoilla ja aloilla ansioituneita henkilöitä, jotka ovat osaltaan antaneet panoksensa paremman Helsingin puolesta, Helsingin pormestari Daniel Sazonov sanoo.
Urheilijoita palkittiin tunnustuksilla
Vuoden 2025 helsinkiläinen urheilija on tennispelaaja Harri Heliövaara. Heliövaara voitti parinsa Henry Pattenin kanssa tenniksen nelinpelin grand slamit Wimbledonissa 2024 ja Australian avoimissa 2025. Lisäksi Heliövaara ylsi kolmannelle sijalle tenniksen nelinpelin ATP-maailmanlistalla. Stipendin arvo on 10 000 euroa.
Vuoden helsinkiläisenä urheiluseurana palkitaan koripalloseura Torpan Pojat ry, jolla on aktiiviharrastajia 1 338 henkilöä. ToPo on yksi Suomen suurimmista junioriseuroista ja myös pääkaupunkiseudun johtava junioriseura, jolla on myös junioritoimintaa tukevaa sekä tavoitteita asettavaa aikuistoimintaa. Seurassa turvallisuutta edistetään koulutuksilla ja toiminnan aktiivisella koordinoinnilla. Stipendin arvo on 5 000 euroa.
Vuoden 2025 nuori helsinkiläinen urheilija on puolestaan keilaaja Stella Lökfors. 19-vuotias Grankulla Bowlare ry:tä edustava Lökfors teki yhden vuoden 2024 isoimmista suomalaissaavutuksista Koreassa nuorten MM-kilpailuissa voittamalla nuorten MM-hopeaa. Lökfors valittiin myös edustamaan Suomea alle 21-vuotiaiden Nuorten World Cup -kilpailuun Ruotsiin kesällä 2025. Stipendin arvo on 2 5000 euroa.
Vuoden 2025 helsinkiläinen valmentaja on Kaisa Arrateig, joka valmentaa muodostelmaluistelujoukkue Helsinki Rockettesia. Rockettes voitti MM-kultaa kotikisoissa huhtikuussa 2025. Arrateig valmentaa positiivisella ja kannustavalla asenteella, joka tarttuu myös urheilijoihin luoden hyvää harjoitteluilmapiiriä. Stipendin arvo on 2 500 euroa.
Helsingin tiedepalkinto Helsingin yliopiston professori Minna Huotilaiselle
Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin professori Minna Huotilaiselle. Huotilainen työskentelee professorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkien muistia ja oppimista.
Huotilainen on tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteen professorina. Huotilainen tutkii muistia ja oppimista Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä. Huotilaista kiinnostaa erityisesti musiikin käyttö oppimisen ja hyvinvoinnin kohentamisessa.
Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja tutkimusaloiltaan yhteistyökumppaneidensa kanssa, kuten Tunne Aivosi (2017), Aivot työssä (2018), Näin aivot oppivat (2019), Uuden ajan muistikirja (2020) ja Aivosi tarvitsevat tauon (2021).
Tiedepalkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinto on jaettu vuodesta 1996 lähtien, ja sen tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina.
Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä myös tutkimusapurahoja 11 tutkimushankkeelle. Apurahojen määrä on yhteensä 73 000 euroa. Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille: Boris Brander, Eurídice Hernández Gomes, Ilona Kaitala, Jenni Kuhta, Paula-Kaisa Leppänen, Milad Malekzadeh, Anna-Riikka Rasa, Essi Strandén, Nanna Wackström, Yanxin Xi ja Jiawei Zhao.
Kulttuuripalkinto R&A -elokuvafestivaalin taiteelliselle johtajalle
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon valitsemalleen henkilölle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Tänä vuonna palkinnon on saanut Rakkautta &Anarkiaa -festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Lanerva. Lanerva on ollut järjestämässä festivaalia sen syntyajoista eli 1980-luvun lopulta asti.
Nykyään kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain keräävällä festivaalilla on ollut merkittävä rooli helsinkiläisen elokuvatarjonnan monipuolistajana. Lanerva on luonut vahvan pohjan elokuvafestivaalin profiilille ja myös monipuolistanut kuratointitiimiä vuosien varrella. Alkujaan festivaali perustettiin täydentämään Helsingin elokuvateatteritarjontaa erityisesti aasialaisten elokuvien osalta. Sittemmin ohjelmistossa on nostettu esiin myös esimerkiksi Pohjoismaiden, Viron, Venäjän ja Latinalaisen Amerikan elokuvataidetta.
Festivaalin tarjonnalla on ollut suuri rooli elokuvatuntemuksen ja -innostuksen levittäjänä Helsingissä. Televisiokanavien kanssa tehdyn yhteistyön kautta sillä on ollut myös maanlaajuinen vaikutus. Lisäksi Rakkautta & Anarkiaa on suomalaisen elokuvan kansainvälinen äänenkantaja ja kohtaamispaikka, jossa nähdään vuosittain korkeatasoisia elokuva-alan vieraita.
Taiteilijapalkinnot kolmelle alansa huipulle
Vuoden taiteilijapalkinnot, kukin arvoltaan 5 000 euroa, myönnetään vuosittain eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tämän vuoden palkitut ovat Tinja Salmi, Cecilia Damström ja Laura Kajander.
Helsinkiläinen lavastaja-pukusuunnittelija Tinja Salmi valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2019. Hän on työskennellyt lavastajana ja pukusuunnittelijana sekä Suomessa että ulkomailla. Salmi kuvailee itseään keksijäksi ja kuuntelijaksi. Hän on kiinnostunut tekoälyn ja digitaalisuuden luomista mahdollisuuksista, ja hänelle on tärkeää toteuttaa esitykset ekologisesti kestävällä tavalla. Salmi on tehnyt suurten näyttämöiden vaativia visuaalisia kokonaisuuksia, kuten Tampereen Oopperan La Traviata 2024, Oslon Folketeateretin Annie (2023) ja Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla – Aavikon kuningatar (2022). Salmen viimeaikaisia töitä Helsingissä ovat Suomen Kansallisteatterin Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) ja Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Fantasia (2024), joiden lavastusratkaisuja kehuttiin ylistävin arvioin.
Cecilia Damström on helsinkiläinen uuden sukupolven säveltäjä. Hänen kantaaottavat teoksensa käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita, kuten ilmasto- ja pakolaiskriisejä sekä mielenterveyttä. Damström on säveltänyt muun muassa orkesteriteoksia, oopperaa, kamarimusiikkia ja kuoroteoksia, joita on esitetty sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen teoksiaan on myös huomioitu monissa sävellyskilpailuissa. Vuonna 2022 Damströmistä tuli ensimmäinen naispuolinen Teosto-palkittu taidemusiikin säveltäjä, ja Radion sinfoniaorkesterin tilaama teos Extinctions oli puolestaan ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi vuonna 2024.
Laura Kajander on Suomalaisen barokkiorkesteri FiBOn toiminnanjohtaja ja orkesterissa soittava alttoviulisti. Kajander on vaikuttanut merkittävästi siihen, että barokkimusiikista on tullut ilmiö helsinkiläisen taidemusiikin kentällä. Orkesterin toimintaa pidetään poikkeuksellisen rohkeana, monipuolisena ja innovatiivisena. Vuonna 1989 perustetulla ja aluksi Kuudennen kerroksen orkesteri -nimellä kulkeneella orkesterilla oli tärkeä rooli barokkiliikkeen tuomisessa Suomeen. Sittemmin orkesteri on tullut tunnetuksi taidokkaista esityksistään, luovasta ohjelmistosuunnittelustaan ja monenlaisista kumppanuusverkostoistaan, kuten Nordic Baroque Scene -yhteistyöstä. FiBO on ollut myös mukana Helsingin kaupungin osallistavassa ja alueellisessa kulttuurityössä osana Helsingin mallia. Orkesteri vie aktiivisesti musiikkiaan sinne, missä helsinkiläiset liikkuvat, ja Kajanderin muusikkopersoona ja kädenjälki näkyvät orkesterin yleisötyössä.
Kultaiset Helsinki-mitalit viidelletoista
Kultainen Helsinki-mitali on Helsingin kaupungin korkein tunnustus eli eräänlainen kaupungin kunniakansalaisuus. Kaupunginhallitus päättää vuosittain Helsinki-mitalien myöntämisestä ja ne jaetaan Helsinki-päivän yhteydessä. Kaupunki jakoi tänään viisitoista kultaista Helsinki-mitalia, joista neljä on luottamushenkilöille jaettavia mitaleja. Mitalin saivat:
Airi Kallio, restaurointimaalarimestari
Restaurointi- ja kahvilayrittäjä Airi Kallion intohimona on entistää ainutkertaisia historiallisia rakennuksia. Helsinkiläisten iloksi Kallion perheyritys Tee- ja kahvihuone Helmi Oy voitti keväällä 2021 kaupungin järjestämän tarjouskilpailun 1800-luvulta peräisin olevasta ravintola Kaisaniemen kiinteistöstä. Ravintolarakennus oli päässyt huonoon kuntoon ja nyt ravintola Kaisaniemen rakennus on restauroitu vuoden 1929 ulkoasuun. Rakennuksessa toimii kahvila Cajsan Helmi, jonka avajaisia juhlittiin 1.11.2024.
James Davies, toimitusjohtaja Davie Shipbuilding
James Davies on kanadalaisen telakkayhtiö Davie Shipbuildingin toimitusjohtaja. Daviesilla oli merkittävä rooli Helsingin telakan kaupassa, kun Davie Group osti Helsingin telakan loppuvuodesta 2023. Pitkään valmistellun omistajanvaihdoksen myötä Helsingin telakan venäläistaustainen omistus päättyi. Kaupalla on suuria vaikutuksia Helsingille ja koko Suomelle, ja se vahvistaa suomalaista meriteollisuutta ja lisää arktista osaamista. Helsingin telakkatoiminnalle on Davie Shipbuildingin myötä saatu vahva, vakaa ja osaava toimija luotettavasta maasta. Monipuolinen ja elinvoimainen yritystoiminta mahdollistaa Helsingin menestyksen ja helsinkiläisten hyvinvoinnin.
Mikko Leisti, yrittäjä
Mikko Leisti on pitkään vaikuttanut helsinkiläinen yrittäjä ja kaupunkikulttuurin tekijä. Leisti on ollut mukana muun muassa Art goes Kapakka -festivaalin, Kuorojen kierroksen ja keskustakirjasto Oodin luomisessa ja kehittämisessä. Leisti tekee myös aktiivista keskustan elävöittämistyötä. Leisti on mukana uudessa ravintola Margassa, joka aukesi Helsingin keskustaan tämän vuoden maaliskuussa.
Hillevi Mannonen, hallitusammattilainen
Hillevi Mannonen on toiminut Helen Oy:n hallituksen jäsenenä vuosina 2015–2025. Helen Oy on kaupungille monella tapaa erittäin merkittävä tytäryhtiö. Mannonen on ollut tärkeässä roolissa hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä viemässä läpi Helenin yhtiöittämisen käytäntöön saattamista ja edistämässä monin osin Helenin toimista riippuvien kaupungin päästövähennystavoitteiden saavuttamista sekä yhtiön kaupungille tuottamaa taloudellista hyötyä.
Sanna Valtonen, tutkija
Sanna Valtonen toimii Helsingin vanhemmat HELVARY ry:n puheenjohtajana. Valtonen on tutkija ja järjestövaikuttaja, joka on toiminut yli kymmenen vuotta kodin ja koulun välisen yhteistyön sanansaattajana. Valtosen ansiosta Helsingissä yhä useampi vanhempi taustastaan riippumatta pääsee osallistumaan lastensa koulunkäyntiin. Valtosen aikana HELVARY on lisännyt tietoisuutta lasten osallisuuden, lapsivaikutusten arvioinnin ja yhdenvertaisuuden merkityksestä. Valtonen on puheenjohtajana nostanut esiin helsinkiläisten lasten ja nuorten etuun sekä yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä muun muassa palveluverkkoprosesseja, perusopetuksen arviointimenetelmiä, kuntakohtaista opetussuunnitelmaa, Helsingin kielitarjotinta sekä lapsibudjetointia kehitettäessä.
Kai Kartio, filosofian kandidaatti
Kai Kartio toimi taidemuseo Amos Rexin johtajana vuosina 2018–2024. Museonjohtajana Kartiolla oli keskeinen rooli siinä, millainen tarina Amos Rexistä syntyi museokentälle ja millaisen ydinkeskustan Helsinki sai. Amos Rexin myötä Lasipalatsin aukio sai kerralla uuden sosiaalisen funktion ja on nyt arkkitehtonisesti kiinnostava, suosittu kaupunkitila ”dyyneineen” ja terasseineen, josta kaupunki ja kaupunkilaiset voivat iloita. Amos Rex oli heti sen avajaisnäyttelystä lähtien menestys. Kartion johdolla Amos Rex on noussut yhdeksi kaupungin kiinnostavimmista museoista.
Heidi Romo, kuvataiteilija
Kuvataiteilija Heidi Romo on Pohjois-Helsingin kuvataidekoulun rehtori. Romo on tehnyt merkittävän työn lasten ja nuorten taidekasvatuksen edistämisessä. Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu toimii kahdessa toimipisteessä ja tarjoaa vapaaoppilaspaikkoja, mikä on mahdollistanut monille lapsille pääsyn kuvataiteen maailmaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lisäksi kuvataidekoulu on osoittanut vastuullisuutta ja saavutettavuutta tarjoamalla koulun puolesta avustajia lapsille, joilla on neuropsykiatrisia haasteita. Tämä on tehnyt taideopetuksesta aidosti inklusiivista ja tukenut moninaisten oppijoiden osallistumista harrastustoimintaan. Romon johdolla koulu on tuottanut kesäleirejä lastensuojelun asiakkaille, järjestänyt loma-ajantoimintaa sekä toteuttanut monipuolisia työpajoja aina tarpeen mukaan. Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu on ollut mukana Harrastamisen Suomen mallissa sen alusta lähtien, vahvistaen lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taideharrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Romo on ansioitunut taidekasvatuksen edelläkävijänä, joka on sitoutunut edistämään tasa-arvoisia mahdollisuuksia taiteen pariin. Hänen työnsä on ollut pitkäjänteistä, määrätietoista ja vaikuttavaa.
Anna Brummer, sairaalamuusikko
Sairaalamuusikko ja musiikkipedagogi Anna Brummer työskenteli vuosina 2017–2024 sairaalamuusikkona Suursuon sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon osastoilla. Brummer kehitti itsenäisesti toimenkuvaansa pioneerityönä. Brummer on kouluttanut sairaalan palliatiivisen osastojen seuraavat sairaalamuusikot, jotta tärkeä työ jatkuu. Musiikin läsnäolo on myös tukenut sairaalan henkilökunnan jaksamista raskaassa työtehtävässä. Brummer on saattohoitotyönsä kokemusten ja kohtaamisten perusteella kehittänyt Elämän rajalla- teatteriesityksen yhdessä näyttelijä Helena Rytin ja ohjaaja Jaana Taskisen kanssa. Vahvasti musiikillinen esitys kuvailee realistisesti ja arvokkaasti sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan toiveita ja tarpeita, tuoden näitä tärkeitä aiheita julkisuuteen.
Olli Holmström, toimitusjohtaja Diakonissalaitos
Olli Holmström on toiminut Diakonissalaitoksen toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Holmströmillä on yli 30 vuoden kokemus johtotehtävistä liike-elämässä, kolmannen sektorin liiketoiminnassa ja yleishyödyllisessä toiminnassa. Diakonissalaitos on perinteikäs kolmannen sektorin yleishyödyllinen toimija, joka on pitkäjänteisesti tehnyt merkittävää työtä vähäosaisten helsinkiläisten hyväksi. Diakonissalaitoksen toimitilakortteli Kallion Alppikadulla on itsessään omaleimainen ja kiinnostava kerros kaupunkia. Diakonissalaitos on kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle strategisesti merkittävä toimija. Olli Holmströmin johdolla Diakonissalaitos on tehnyt hyvää ja tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa.
Kimmo Helistö, saunayrittäjä
Kimmo Helistö on suomalainen saunayrittäjä, jota voi hyvin kutsua saunalegendaksi. Helistön saunakytkös juontaa jo 1990-luvulle, jolloin hän järjesti Lepakkoluolassa saunateemaista Höyry-klubia. Vuodesta 2006 lähtien Helistö on ollut aktiivisesti elvyttämässä ja kehittämässä helsinkiläistä saunakulttuuria pelastettuaan perinteisen Sauna Arlan Kalliossa. Vuonna 2018 Helistö avasi Uuden Saunan Jätkäsaaressa. Helistö on ollut helsinkiläisille myös merkittävä musiikkivaikuttaja. Hän toimi pitkään (v .1985–1994) Radio Cityn toimittajana ja oli kolme vuotta Elävän musiikin yhdistys ELMU:n puheenjohtajana (1989–1992).
Eerikki ”Eeka” Mäkynen, toimitusjohtaja
Eeka Mäkynen on vahvistanut pitkäjänteisesti Helsingin kaupunkikulttuuria ja tapahtuma-alaa aktiivisesti ja kestävästi. Hänen visionäärinen ja erinomaisia tuloksia tuottanut työnsä Tuska Festivaalin johdossa on vahvistanut Helsingin kansainvälistä ja paikallista kiinnostavuutta sekä elinvoimaa merkittävästi. Eekan vahva ja positiivinen sitoutuminen kaupungin kehittämiseen yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa on ollut merkittävää. Eekan hyppysissä Tuska on kasvanut isoksi ja saanut yleisöt ja paikalliset asukkaat faneikseen.
Neljä luottamushenkilöä palkittiin
Luottamushenkilölle myönnettävän kultaisen Helsinki-mitalin saivat professori Sirpa Asko-Seljavaara, filosofian tohtori ja professori Laura Kolbe, toimitusjohtaja, KTM, OTK, VTK Pia Pakarinen ja kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri ja röntgenhoitaja Sari Sarkomaa.
Mitali myönnetään tunnustukseksi pitkäaikaisesta ansiokkaasta toiminnasta Helsingin kaupungin hyväksi henkilölle, joka on toiminut Helsingin kaupungin luottamustehtävissä yhteensä vähintään 20 vuotta.
