Helsingin työllisyyspalvelujen järjestämään kotoutumiskoulutukseen osallistuu joka vuosi noin 3 000 työnhakijaa. Koulutuksessa opitaan suomen tai ruotsin kielen lisäksi työelämä- ja yhteiskuntataitoja, jotka tukevat työllistymistä, jatko-opintoja ja osallistumista yhteiskuntaan.
Kotoutumiskoulutukseen pääsee Helsingissä nykyisin nopeasti. Asiakas pääsee kielitaidon lähtötasotestiin parissa viikossa, jonka jälkeen hän saa kutsun koulutukseen noin kuukauden kuluessa.
–Lyhyt odotusaika tukee asiakkaan kotoutumista, kun aikaa ei kulu koulutukseen pääsyn odottamiseen. Myös palveluprosessimme ovat nopeutuneet selvästi, kertoo Helsingin työllisyyspalvelujen kotoutumispalveluista vastaava johtava asiantuntija Taneli Kuusiholma.
Helsinkiin muuttaa vuosittain tuhansia ihmisiä ulkomailta, yleisimmin työn, opiskelun tai perheen vuoksi.
–Ulkomailta muuttaneilla on ollut keskeinen merkitys Helsingin työssä käyvien määrän kasvulle 2000-luvulla. Noin 95 prosenttia kasvusta on maahan muuttaneiden ansiota.
Helsinkiin muuttavat ovat eri-ikäisiä ja heidän koulutustaustansa vaihtelevat. Kotoutumispalvelujemme asiakkaista noin kolmanneksella on korkeakoulututkinto. Noin joka kymmenenneltä puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Nämä erilaiset lähtökohdat huomioidaan myös kotoutumispalveluissa.
Koulutus vahvistaa kielitaitoa ja valmiuksia työelämään
Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on kotoutujien merkittävin työllistymisen este Suomessa, kertoo OECD:n ja EMN:n julkaisema tutkimus.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Tästä syystä Helsinki onkin panostanut kotoutumiskoulutukseen.
Kotoutumiskoulutus on tiivis, noin vuoden mittainen perehdytys suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään suomeksi tai ruotsiksi.
– Kielen oppiminen kulkee koulutuksessa rinnakkain työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetuksen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen päättyessä konkreettinen suunnitelma siitä, miten hän jatkaa kohti työtä tai opintoja, kertoo Helsingin työllisyyspalvelujen johtava hankinta-asiantuntija Minna Lohikivi.
Lohikivi vastaa kotoutumiskoulutuksen hankinnoista ja laadun seurannasta. Koulutuksen vaativien tavoitteiden vuoksi opettajien osaaminen on yksi keskeisistä laatukriteereistä. Koulutuksen laadulla ja toteutustavalla vaikutetaan opiskelijoiden mahdollisuuksiin saavuttaa koulutuksen tavoitteita. Kielitaidon osaamisen tasoa arvioidaan niin sanotun yleiseurooppalaisen kielten viitekehyksen mukaisesti.
– Koulutus vaatii opiskelijalta paljon työtä ja sitoutumista. Opetusta ja kotitehtäviä on 35 tuntia viikossa. B1.1-tason saavuttaminen uudessa kielessä runsaassa vuodessa on merkittävä saavutus, Lohikivi summaa.
Korkeakoulutettujen ryhmässä lähes yhdeksän kymmenestä saavuttaa vähintään kielitason B1.1. Moni tavoittaa ylemmän kielitason. Hitaammin etenevien ryhmässä puolestaan puolet saavuttaa tason A2.2 ja kolmannes tason B1.1.
B1.1-tason saavuttanut pystyy keskustelemaan tutuista aiheista, ymmärtämään selkeän puheen ja tekstin pääasiat sekä hoitamaan tavallisia arjen asioita vieraalla kielellä. Taso vastaa suunnilleen lukion keskipitkän ruotsin tavoitetasoa, jota suomalaisessa koulussa opiskellaan tavallisesti kuudennelta luokalta lähtien.
Hyödyt heijastuvat myös seuraavaan sukupolveen
Kotoutumispalvelujen merkityksestä on myös pitkäaikaista tutkimusnäyttöä. Kotoutumispalveluihin osallistuneiden tulot olivat kymmenen vuoden kuluttua noin 47 prosenttia suuremmat kuin vertailuryhmään kuuluneiden. Tulos käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) vuosina 2016 ja 2025 julkaisemista tutkimuksista.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
– Kotoutumiskoulutuksen hyödyt näkyvät myös siinä, miten henkilö pärjää työelämässä vuosien päästä, ja tutkimusten perusteella hyödyt voivat ulottua seuraavaan sukupolveen, Taneli Kuusiholma lisää.
Aalto-yliopiston seurantatutkimuksen mukaan kotoutumispalveluihin osallistuneiden vanhempien lasten peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli korkeampi kuin vertailuryhmän lasten.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Aikuisina he ansaitsivat noin 7 000 euroa enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneet.
Työnantajayhteistyötä vahvistetaan
Taneli Kuusiholma on työskennellyt kotoutumisen parissa yli 10 vuotta. Tuona aikana moni asia on muuttunut kuten se, että vastuu kotoutumispalveluista on siirtynyt valtiolta kunnille. Samalla kotoutumisen merkitys on vain korostunut ja se kannustaa Helsinkiä kehittämään palveluja.
Kuusiholman mukaan tavoitteena on, että asiakkaiden tarpeet tunnistettaisiin vielä paremmin ja heidän työllistymiseensä pystyttäisiin tarjoamaan yksilöllisempiä ratkaisuja. Toinen keskeinen kehittämiskohde on työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö kotoutumisessa.
– Haluamme vahvistaa työnantajayhteistyötä, jotta löydämme asiakkaille nykyistä enemmän työmahdollisuuksia jo kotoutumisen alkuvaiheessa. Kaikissa työtehtävissä ei tarvita heti täydellistä suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaan kielitaitoa voidaan kehittää myös työn ohessa.
Palvelupolku suunnitellaan asiakkaan lähtökohdista
Näin kotoutumisen palvelupolku etenee:
- Tilanne ja tavoitteet kartoitetaan
Asiakkaan osaaminen, kielitaito, työkokemus, tavoitteet ja palvelutarpeet selvitetään. Niiden pohjalta laaditaan kotoutumissuunnitelma, johon asiakas sitoutuu. - Asiakas osallistuu hänelle sopiviin palveluihin
Palveluihin kuuluu usein monikielinen yhteiskuntaorientaatio ja noin vuoden mittainen kotoutumiskoulutus. - Polku jatkuu kohti työtä tai opintoja
Koulutuksen jälkeen asiakas siirtyy työhön, opiskelemaan, täydentämään osaamistaan tai muihin tilanteeseensa sopiviin palveluihin.