.jpg?itok=JkuJssLX "Helsingin kaupungintalo.")
Helsingin kaupungin vuoden 2023 talousarvion valmistelussa ollaan siirtymässä kaupunginhallituksessa edustettuina olevien poliittisten puolueiden väliseen talousarvioneuvotteluun. Lokakuun ensimmäisen viikon aikana pormestarikunnalle ja valtuustoryhmille on esitelty kaupungin talouden kokonaistilannetta sekä toimialalautakuntien esittämiä määrärahaehdotuksia lähetekeskusteluna ennen neuvottelujen aloittamista.
Neuvottelut Helsingin kaupungin ensi vuoden talousarviosta alkavat tulevana viikonloppuna. Vuoden 2023 talousarviossa käyttötalouden kokonaismenotaso määräytyy kaupunkistrategian vastuuperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2023 talousarvion käyttötalouden kokonaismenotaso perustuu väestönkasvun ja kuntien kustannustason kehitystä kuvaavan peruspalvelujen hintaindeksin muutoksen sekä kaupunkistrategiassa sovittuun -0,5 prosentin tuottavuustavoitteeseen. Talousarvion vastuuperiaatteen mukainen kaupungin kokonaismenojen taso kasvaa noin 81 miljoonalla ja 3,9 prosentilla vuoden 2022 talousarvioon nähden. Kaupunginhallituksen kesäkuussa päättämä vuoden 2023 talousarvion raami on päivittynyt mm. peruspalvelujen hintaindeksin ennusteen osalta ja ennusteen muutokseen on vaikuttanut muun muassa kunta-alan palkkaratkaisu sekä inflaatioennusteet. Indeksin ennusteen nousu kasvattaa tavoitteen mukaista kokonaismenotasoa 27,4 miljoonalla eurolla verrattuna kesäkuussa hyväksyttyyn vuoden 2023 raamiin.
Talous- ja suunnitteluosasto on tarkastellut lautakuntien talousarvioehdotuksia suhteessa vastuuperiaatteen mukaiseen kokonaismenotasoon ja muihin kaupunkistrategian tavoitteisiin. Lautakuntien talousarvioesitykset jäävät 6,2 miljoonaa euroa vastuuperiaatteen kokonaismenotasoa pienemmiksi.
Lautakuntien käyttötalouden talousarvioehdotukset ovat oheisessa taulukossa.
Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa osoitettu toimialan budjetin ulkopuolelle erillismääräraha koronatoipumiseen vuosille 2022–2023. Määrärahasta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on osoitettu lasten ja nuorten osaamis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseen 17 miljoonaa euroa, joka jää tänä vuonna pääosin käyttämättä ja on käytettävissä toimialalla vuonna 2023. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on osoitettu 8 miljoonaa euroa kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukemiseen, lasten ja nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseen, ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin ja liikkeelle lähtemisen tukemiseen sekä ulkoilun ja liikunnan mahdollisuuksien vahvistamiseen, josta jää noin puolet toimialan käytettäväksi vuonna 2023.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvio määräytyy valtiolta saadun rahoituksen perusteella. Muualla Suomessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät perustettujen uusien itsehallinnollisten hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Helsingillä on kaupunkina jatkossakin järjestämisvastuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista, mutta nämä palvelut rahoittaa valtio vastaavalla tavalla kuin hyvinvointialueiden palvelut.
Investointien osalta Helsinki jatkaa huomattavia investointeja liikenneinfrastruktuuriin, asuntotuotannon mahdollistamiseen sekä palveluverkostoon. Suurten investointien vuoksi valtuustokauden aikana kaupungin lainakanta euroa/asukas tulee kasvamaan, mutta kaupungin vahvalla pohjalla oleva talous mahdollistaa kasvavan kaupungin mittavan investointitason ylläpitämisen.
Aikataulun mukaisesti kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 30. lokakuuta, josta se etenee kaupunginvaltuustoon 16. marraskuuta. Päätös talousarviosta tehtäneen valtuuston kokouksessa 23. marraskuuta.
Kuva: Kimmo Brandt