Kasvavien kaupunkien erityispiirteet on huomioitava tulevalla hallituskaudella
Seuraava hallituskausi alkaa tilanteessa, jossa Helsingin taloudellinen asema ei ole entisellään sote-uudistuksen myötä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella ei tule tehdä uudistuksia, jotka heikentävät kuntien taloutta ja investointikykyä. On myös tarpeen, että kasvavien kaupunkien erityispiirteet huomioidaan viimeinkin kansallisessa päätöksenteossa, jotta kaupungit voivat säilyttää asemansa koko maan kasvun vetureina.
”Helsinki ja laajemmin pääkaupunkiseutu jatkavat kasvuaan. Etenkin vieraskielisten määrä ja työikäinen väestö kasvavat muuta maata nopeammin. Kasvava kaupunki tarkoittaa myös mittavia investointeja. Siksi seuraavalla hallituskaudella oleellisia ovat ratkaisut, jotka vahvistavat kaupunkien investointikykyä sekä veropohjaa ja tätä kautta koko kansantaloutta. Myös valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa esimerkiksi niin, että siinä huomioidaan vieraskielisistä aiheutuvat kustannukset”, toteaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
”Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uhkaava leikkuri on torjuttava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallia pitää korjata. Mallin tulisi esimerkiksi huomioida huomattavasti paremmin kaupunkien erityispiirteet kuten sosiaalisten ongelmien ja vieraskielisten suuri määrä”, painottaa apulaispormestari Daniel Sazonov.
Osaajapula on ratkaistavissa tiiviissä yhteistyössä
Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamistason nosto ovat kansallisia haasteita, joihin tulevan hallituksen tulee tarttua.
”Työmarkkinat eriytyvät Suomessa voimakkaasti ja siten koulutuksen resursseja tulisi keskittää sinne, missä tarpeet ovat suurimmat. Ikääntyvänä kansakuntana tarvitsemme yhä enemmän maahanmuuttoa”, apulaispormestari Nasima Razmyar tuo esiin.
Kansainväliset työntekijät ja opiskelijat kiinnittyvät etenkin pääkaupunkiseudulle ja Helsinki on avainasemassa heidän houkuttelussaan. Tulevan hallituskauden aikana on lisättävä sekä työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa, nopeutettava edelleen lupaprosesseja ja kehitettävä etäasiointia. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan pysyvästi, joten myös resurssit valtionhallinnon ja suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukeviin palveluihin tulee olla pysyvät.
Alueelliset hyvinvointierot ovat Suomessa kasvaneet ja eriarvoisuus on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien sisällä.
”Korona-aika on entisestään lisännyt jo haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yksinäisyyttä ja oppimishaasteita. Segregaation torjuntaan on tulevalla hallituskaudella panostettava aiempaa enemmän, jotta jokainen nuori voi löytää oman paikkansa. Se edellyttää rahoitusmallien vahvistamista ja yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä”, sanoo apulaispormestari Paavo Arhinmäki.
Panostukset Helsinkiin ovat panostuksia koko Suomeen
Suomen saavutettavuuden parantaminen on noussut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi yhä tärkeämmäksi. Saavutettavuuden parantamisen lisäksi Suomen kilpailukykyä vahvistavat myös panostukset tieteen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiin. Molempien osalta Helsinki ja laajemmin pääkaupunkiseutu ovat ratkaisevassa asemassa.
Helsinki on sekä merkittävä liikenteen solmukohta Suomesta maailmalle että Suomen tieteen ja tutkimuksen keskus, jota tulee entisestään vahvistaa koko Suomen eduksi.
Tulevan hallituksen on panostettava koko Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamiseen. Tästä näkökulmasta raideinvestoinnit, etenkin Suomi-rata ja siihen kytkeytyvä Lentorata ovat keskeisiä, sillä ne lyhentävät matka-aikoja maakunnista maailmalle.
”Myös Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhteyksiin on investoitava. Tämä on koko pääkaupunkiseudun yhteinen tavoite, sillä näin lisätään työvoiman liikkuvuutta, asuntorakentamista ja varmistetaan seudun kestävä kasvu, kilpailukyky ja joukkoliikenteen kehittymisen edellytykset”, alleviivaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Lue tavoitteet kokonaisuudessaan täältä: Helsingin kaupungin hallitusohjelmatavoitteet 2023 (pdf)