Hyppää pääsisältöön

Haltialanmetsän ennallistamistyöt valmistuivat − luonnon monimuotoisuutta turvataan

Helsingin kaupunki on saanut päätökseen Keskuspuiston pohjoisosassa Haltialanmetsän luonnonsuojelualueella hankkeen, jolla tuetaan metsän ennallistamista lehtokorveksi. Toimenpiteiden tavoitteena on palauttaa metsän luonnollinen kosteustasapaino ja alkuperäinen kasvillisuus.
Luonnonkivistä rakennettu pato Haltialanmetsässä. Kuva: Janne Simola.
Luonnonkivistä rakennettu pato Haltialanmetsässä. Kuva: Janne Simola.

Uudet padot palauttavat lehtokorven kosteustasapainon

Haltialanmetsään rakennettiin yksitoista patoa, joilla tukittiin lehtokorven kuivatusojia. Ojia on kaivettu menneinä vuosikymmeninä eri puolille, mikä kuivattanut lehtokorven maaperää. Alkuperäisestä kasvillisuudesta on jäljellä enää jäänteitä. Patotyöt valmistuivat syksyllä 2022.

Ennallistamissuunnitelman mukaisesti osa padoista rakennettiin luonnonkivistä ja osa puiden rungoista ja oksista. Patojen ansiosta maaperän vedenpinta nousee ja lehtokorven alkuperäinen kosteustasapaino palautuu. Työn vaikutuksia seurataan säännöllisillä kasvillisuusinventoinneilla, joiden tuloksia verrataan kesällä 2021 tehtyyn lähtötilan inventointiin.

”Lehtokorpi on koko maassa uhanalainen luontotyyppi, joten hankkeen toimenpiteillä turvataan Haltialanmetsän ja koko Helsingin luonnon monimuotoisuutta. Prosessi on hidas, mutta metsä palautuu ajan kuluessa takaisin luonnontilaan, kosteaksi ja reheväksi lehtokorveksi”, kertoo projektikoordinaattori, biologi Hanna Tuovila.  

Puuvartiset vieraslajit uhkaavat kotoperäisiä lajeja

Toinen Helmi-hankkeen tavoitteista oli poistaa Haltialanmetsän luonnonsuojelualueelta ja sen lähiympäristöstä puuvartiset vieraslajit. Vieraslajit ovat uhka alkuperäisen luonnon monimuotoisuudelle, sillä ne syrjäyttävät kotoperäisiä lajeja ja haittaavat metsäekosysteemin toimintaa.

Puuvartisten vieraslajien kartoituksessa kesällä 2021 löydettiin palsamipihtaa, terttuseljaa ja isotuomipihlajaa. Pääosa löydetyistä kasvuistoista poistettiin syksyllä 2021. Torjuntatöitä jatkettiin syksyllä 2022, sillä erityisesti isotuomipihlaja ja terttuselja jatkavat kasvuaan herkästi juurista vesomalla. Vieraslajien torjuntatoimia tehdään jatkossa muiden luonnonhoitotoimien yhteydessä.

Kaksivuotinen hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Kaikki Helmi-hankkeessa tehdyt toimenpiteet noudattavat myös Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2020–2030 (pdf)

Helmi-hankkeen logo