– Onpa ihana nähdä, sinähän olet vielä täällä! Eläkkeellä olevat Tellu Markkanen ja Marjatta Lehtinen ovat tulleet entiselle työpaikalleen Tahvonlahden päiväkotiin.
Päiväkodin läpi kulkiessaan heitä vastaan tulee tuttuja työkavereita. Halaukset ovat lämpimiä ja pitkiä, silmät ovat kostua.
Kaksikko on yhtä hymyä, kun he silmäilevät esillä olevia lasten töitä. Tyhjät wc-paperihylsyt näyttävät pitävän pintansa askartelun idea-aittana vuosikymmenestä toiseen. Tällä kertaa niistä on tehty valloittavia ampiaisia.
Markkanen ja Lehtinen jäivät eläkkeelle 15 vuotta sitten, mutta he pitävät edelleen yhteyttä työkavereihinsa, tahvoihin. Kumpikin teki noin 40 vuoden työuran varhaiskasvatuksessa.
He opiskelivat samaan aikaan ja istuivat kursseilla vierekkäin. Työ vei välillä eri päiväkoteihin, mutta kumpikin jäi eläkkeelle Tahvonlahden päiväkodista.
Markkanen oli perustamassa päiväkotia vuonna 1974 ja toimi opettajana. Lehtinen oli eläkkeelle jäädessään päiväkodin johtaja.
Tahvonlahden nykyinen johtaja Eija Wacker kutsui heidät visiitille päiväkotiin. Hän oli kuullut kaksikon ja muiden vanhojen tahvojen hauskoja muisteluja juhlissa, jotka järjestettiin päiväkodin 49 vuoden kunniaksi.
Synttärit ehdittiin juhlia nykyisessä rakennuksessa, sillä elokuussa toiminta siirtyy kokonaan uuteen rakennukseen naapuritontille. Samaan rakennukseen tulee myös tilat alakoululle.
Wacker toivoo, että uusiin tiloihin saadaan vietyä muuton mukana hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki. Uusi alku on iso mahdollisuus.
Työtä yli eläkeiän
Kolmikko pohtii yhdessä, mistä työporukan yhdessä viihtyminen sekä pito- ja vetovoima syntyvät.
Hyvä johtaminen hitsasi työyhteisöä yhteen ennen, eikä sen merkitys ole ainakaan vähentynyt. Pitkät urat samassa paikassa vaativat sitoutumista, mitä tukee toisten huomioiminen ja kunnioittaminen.
Vaikka henkilökunta on vaihtunut, Tahvonlahdessa on töissä pitkän linjan tahvoja. Wacker kertoo, että osa henkilöstöstä tekee töitä yli eläkeiän.
Varhaiskasvatuksen tilanne on kuitenkin muuttunut Markkasen ja Lehtisen työvuosista, ja osaavasta henkilöstöstä on huutava pula pääkaupunkiseudun lisäksi muuallakin maassa.
Kolmikko on hyvin yksimielinen siitä, että vaikka ongelma on todellinen, keskustelu julkisuudessa on aivan liian yksipuolista ja kielteistä. Edelleen työ päiväkodeissa on monelle unelmatyötä. Kiittävää palautetta tulee myös vanhemmilta.
Markkanen muistaa edelleen tunteen, kun hän tuli aamulla myöhäisempään vuoroon töihin ja lapset juoksivat iloisesti vastaan portille halaamaan.
– Silloin tuli hyvin todistetuksi, kuinka tarpeellinen oli.
Lehtinen puolestaan siteeraa puhetta, jonka hän esitti henkilöstölle eläkkeelle jäädessään.
– Olin onnellinen töissä ja työstä. Oli onneni saada työskennellä osaavien ammattilaisten ja kivojen työkavereiden kanssa, saada tukea sekä kannustusta kehittää osaamista sekä rohkaisua uusiin haasteisiin. Lapset tekivät työstäni täydellisen.
Hän tapasi sattumalta vähän aikaa sitten päivähoidossa olleen lapsen – nykyisen aikuisen, joka on töissä Tahvonlahden yksikköön kuuluvassa päiväkoti Nallessa.
– Hän kertoi rakastavansa työtään ja olevansa tyytyväinen päiväkodin johtamiseen. Häntä oli ihana kuulla. On harmi, etteivät tällaiset kommentit näy julkisuudessa.
Luonnon vaikutuksia uuteen rakennukseen
Tahvonlahden päiväkodin henkilöstö ja lapset ovat saaneet seurata vierestä uuden rakennuksen valmistumista. Se näyttää ulospäin valmiilta, nyt rakennetaan ja viimeistellään sisäpuolta.
Päiväkoti muuttaa rakennuksen itäpäätyyn, jota ympäröi oma piha. Luonto ympärillä on kaunis kallioineen ja mäntyineen. Uutta rakennettaessa tarkoituksena onkin ollut, että olemassa olevaa ainutlaatuista luontoa säilytetään mahdollisimman paljon.
Wacker kertoo esimerkkinä uudesta rakennuksesta sen ikkunat, joista osaan on kuultomaalattu vaalealla sävyllä puita.
– Saadaanhan me tulla visiitille myös uusiin tiloihin?
– Aivan varmasti. Wacker toivottaa eläkkeelle jääneet tahvot lämpimästi tervetulleiksi vastaisuudessakin.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Laura Oja