Jenni Kurki-Suoniolle oli aikoinaan peruskoululaisena selvää, että hän hakeutuisi ammattikouluun. Hän oli ollut koko pienen ikänsä tekemisissä autojen kanssa, ja myös koulutuksen piti liittyä niihin.
– Tiesin jo tuossa vaiheessa autoista paljon. En halunnut, että koulunkäynnistä tulisi liian helppoa, joten päätin suorittaa kaksoistutkinnon ja käydä myös lukion, Kurki-Suonio kertoo.
Hän lueskeli vastikään vanhoja päiväkirjojaan, joissa oli pohtinut tulevaisuuden ammatikseen myös laivanrakennusta.
– Tykkäsin ammattikoulussa hitsauksesta ja olin muutoinkin kiinnostunut metallipuolesta. Ajattelin, että jos osaisin rakentaa laivoja, osaisin rakentaa paljon muutakin.
Kurki-Suonio opiskeli autonasentajan ammattiopinnot silloisessa Haagan ammattikoulussa eli nykyisessä Stadin ammatti- ja aikuisopiston Ilkantien toimipaikassa. Lukio-opinnot hän suoritti Mäkelänrinteen lukiossa. Ammatillisia opintoja oli kolme ja lukio-opintoja kaksi päivää viikossa.
– Ajoin samaan aikaan kilpaa ja kävin töissä. Kaksoistutkinto oli niin järkevästi ja joustavasti suunniteltu, että nämä kaikki pystyi yhdistämään.
Isonsiskon esimerkki oli niin innostava, että kumpikin pikkuveli seurasi hänen esimerkkiään ja suoritti kaksoistutkinnon. Myös heistä tuli toisen asteen jälkeen autonasentajia ja ylioppilaita.
Ammattiopinnoista Kurki-Suoniolle on erityisen hyvin jäänyt mieleen työharjoittelu, jonka hän pääsi tekemään Englannissa. Se oli tuolloinen unelma: mekaanikkoharjoittelijan paikka formulatiimissä.
– Suomalainen koulutusjärjestelmä on joustava ja tukeva. Niin kauan kuin intohimoa ja kunnianhimoa riittää, itseään pääsee kehittämään. Minä sain apua muun muassa apurahojen hakemisessa.
Kiitosta saavat myös opettajat: he ovat paitsi opettajia, myös valmentajia.
Työtä sähkö- ja hybridiautojen parissa
Kurki-Suonion opinnot eivät loppuneet toiselle asteelle. Kaksoistutkinnon jälkeen hänelle oli selvää, että osaamista tarvitaan lisää. Hän haki Metropolian ammattikorkeakouluun, koska hän halusi mukaan Formula Student -projektiin.
Projektin aikana opiskelijat suunnittelivat ja rakensivat yksipaikkaisen kilpa-auton, jolla kilpailtiin kansainvälisesti. Formula-projektin aikana oli mahdollista soveltaa tunnilla opittuja asioita käytännössä, mutta myös oppia sellaisia taitoja, joita oppitunneilla ei opiskeltu.
Kurki-Suonio oli päättänyt jo tuolloin, kymmenisen vuotta sitten, opiskella autosähköinsinööriksi, sillä hän piti sähköautoja tulevaisuuden kulkuvälineinä.
Opintojen jälkeen työ on vienyt Kurki-Suoniota esimerkiksi Englantiin Jaguar Land Roverille, jossa hän on työskennellyt projekti- ja strategiainsinöörinä vastuualueenaan sähkö- ja hybridiautot. Suomessa hän tehnyt toimittajan töitä muun muassa Tekniikan Maailma - ja retkeilyalan julkaisuille.
Kestävyystieteitä ja uusiutuvaa energiaa
Pari vuotta sitten hän aloitti opiskelun uudelleen, tällä kertaa Lappeenrannan yliopistossa pääaineenaan kestävyystieteen opinnot ja sivuaineena uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Hän sai opinnot valmiisi viime vuonna.
– Olin opinnoista niin innostunut, että innostukseni tarttui puolisooni Anttiin. Hän opiskelee nykyään Lappeenrannan yliopistossa.
Kurki-Suonio haluaa olla mukana ratkomassa ilmastokriisiä, ja yliopistosta hän sai siihen laajaa ymmärrystä ja työkaluja. Nykyään hän toimii Metropoliassa erityisasiantuntijana ja on mukana kehittämässä kestävän kehityksen teemoja. Paraikaa hän keskittyy hankkeeseen, jossa edistetään hiilineutraaliutta muun muassa kasvattamalla hiilinieluja.
– Hanke osallistaa opiskelijoita. Heistä tulee tulevaisuuden ympäristöviisaita toimijoita.
Kurki-Suonio kertoo, että hänelle itselleen jatkuva oppiminen on tärkeää.
– Kestävyys- ja ilmastonmuutoksessa on paljon elementtejä, joita ei vielä kovin syvällisesti tiedosteta.
Ei vääriä valintoja
Kurki-Suonio pohtii, että vaikka hän alun perin kouluttautui autonasentajaksi, hän ei ole tehnyt väärää valintaa.
– Oma urapolkuni kertoo hyvin, että intohimon kohteet voivat vaihtua. Opintojen alussa tehdyt valinnat eivät välttämättä ole lopullisia. Kaikki opiskelu on kotiinpäin ja opettaa oppimaan lisää.
Vaikka ala vaihtuisi myöhemmin kokonaan, opintojen aikana on joka tapauksessa oppinut lukuisia muita taitoja vuorovaikutuksesta aikataulutukseen ja priorisointiin. Hän on huomannut, että paineita tulevan opintopaikan valintaan tulee eri puolilta. Vanhemmilla on omat näkemyksensä, ja laajemmin yhteiskunnasta tulee viestejä tehokkaaseen kouluttautumiseen ja työllistävien alojen valintaan.
– Omasta mielestäni tärkeintä on valita ala, joka kiinnostaa. Opiskelu on kaikkein mielekkäintä, kun siitä pitää. Ja silloin pääsee tekemään ja oppimaan itseä innostavia asioita.
Teksti: Kirsi Riipinen
Uutinen on julkaistu aiemmin helmikuussa 2022.