Asukaspaneeli arvioi liikenteen päästövähennysten vaikutuksia

Helsingissä kokeillaan uutta tapaa ottaa kaupunkilaiset mukaan päätöksenteon valmisteluun. Satunnaisotannalla valitut helsinkiläiset kokoontuvat pohtimaan, millaisia vaikutuksia liikenteen päästöjen vähentämisellä olisi kaupunkilaisten arkeen.
Osana Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa selvitetään, millaisia uudistuksia voitaisiin toteuttaa, jotta liikenteen päästöt vähenisivät nykyistä nopeammin. Kuva: Maija Astikainen / Helsingin kaupunki
Osana Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa selvitetään, millaisia uudistuksia voitaisiin toteuttaa, jotta liikenteen päästöt vähenisivät nykyistä nopeammin. Kuva: Maija Astikainen / Helsingin kaupunki

Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030, nollaavansa päästönsä vuoteen 2040 mennessä ja pyrkivänsä sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen. Liikenteen päästöt ovat yksi merkittävimmistä haasteista tavoitteiden saavuttamiselle. Osana Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa selvitetään, millaisia uudistuksia Helsingin liikenteessä voitaisiin toteuttaa, jotta liikenteen päästöt vähenisivät nykyistä nopeammin.

Tehokkaimpia toimia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen olisivat päästörajoitusvyöhykkeet ja siirtymäajan jälkeen luopuminen ilmastopäästöjä tuottavasta henkilöautoliikenteestä. Selvitettävänä on myös kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen esimerkiksi infrastruktuuria ja hinnoittelua kehittämällä.

Kaupunkilaisten paneeli arvioi vaikutuksia arkeen

Päästövaikutusten lisäksi selvitetään, millaisia vaikutuksia eri keinoilla olisi esimerkiksi talouteen, ympäristöön, saavutettavuuteen ja asukkaiden arkeen. Nyt koottava liikenteen ilmastopaneeli on uudenlainen vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään selvittämään eri ratkaisujen vaikutuksia kaupunkilaisten arkielämään.

Helsinki on kutsunut kaupunkilaisia paneeliin arvioimaan liikenteen ilmastotekojen vaikutuksia arkeensa. Tavoitteena on pohtia, miten ratkaisujen vaikutukset kohdentuisivat mahdollisimman reilulla tavalla erilaisten kaupunkilaisryhmien elämään. Paneeliin on kutsuttu satunnaisotannalla 5 000 helsinkiläistä, joista mukaan valitaan kuusikymmentä osallistujaa.

– Paneelissa pohditaan esimerkiksi, miten liikkuminen on tulevaisuudessa mahdollisimman sujuvaa ja reilua eri alueilla asuville, erilaisissa perhetilanteissa eläville ja eri tulotason kaupunkilaisille, kertoo projektipäällikkö Reetta Koskela Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Paneeli on kuin Helsinki pienoiskoossa

Kutsut Helsingin ensimmäiseen kaupunkilaisten paneeliin on lähetetty helmikuun loppupuolella. Kutsun voi saada kuka tahansa täysi-ikäinen helsinkiläinen.

Kutsuun vastaavista valitaan paneeli, joka edustaa tilastollisesti helsinkiläisiä, mitä tulee muun muassa ikään, taustaan ja liikkumismuotoihin. Paneeli tapaa kevään aikana kolme kertaa ja tekee lausuman, joka esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle toukokuussa.

– Osallistujat perehtyvät asiantuntijoiden kanssa Helsingin ilmastotavoitteisiin ja keskustelevat pienryhmissä. Tavoitteena on luoda rakentava ilmapiiri, jossa kaikkia kuunnellaan, Reetta Koskela kertoo.

Kaupunkilaisten paneeli on uusi osallistumisen muoto Helsingissä. Paneeli rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa ja maailmalla osana päätöksenteon valmistelua.

Paneelin lausuma on osa laajempaa arviointia, jota tehdään liikenteen päästövähennyskeinojen eri vaikutuksista. Vielä ei ole tiedossa, mitä toimenpiteitä arvioinnin tuloksena esitetään toteutettavaksi.