Alvar Aallon arkkitehtuurikohteet hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon – Viisi kohteista Helsingissä

Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt 26. heinäkuuta kokouksessaan Alvar Aallon kohteista koostuvan Aalto Works -sarjaesityksen osaksi maailmanperintöluetteloa. Kyseessä on merkittävä kansainvälinen tunnustus, joka vahvistaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin, kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan tunnettuutta globaalisti.

Aalto Works kokoaa yhteen 13 kohdetta, joissa painottuu Alvar Aallon (1898–1976) sekä hänen vaimojensa Aino Aallon (1894–1949) ja Elissa Aallon (1922–1994) arkkitehtuurin merkitys hyvinvointivaltion rakentumisessa. Sarjan kaari alkaa kansanterveystyön edistysaskelista Paimion parantolasta ja päättyy Finlandia-taloon kulttuurin ja kansainvälisten kokouksien näyttämönä. Esityksen valmistelusta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen ICOMOS ry:n ja Aalto-kohteiden omistajien kanssa. 

Maailmanperintöluetteloon hyväksytyn sarjan kolmestatoista kohteesta viisi sijaitsee Helsingissä: Alvar Aallon kotitalo ja ateljee, Finlandia-talo, Kulttuuritalo sekä Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo. 

– Aalto Works -kokonaisuuden hyväksyminen Unescon maailmanperintöluetteloon on hieno ja merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle arkkitehtuurille. Helsingissä sijaitsevat viisi kohdetta ovat tärkeä osa kaupunkimme arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöä. Maailmanperintöstatus tuo kohteille uutta näkyvyyttä ja kansainvälistä kiinnostusta sekä muistuttaa myös meitä helsinkiläisiä kauniista ja arkkitehtuurisesti rikkaasta kotikaupungistamme, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.

–Uskon, että maailmanperintöstatus vahvistaa entisestään Helsingin mainetta arkkitehtuuri- ja designkaupunkina ja houkuttelee erityisesti arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneita vierailijoita. Avaammekin Finlandia-taloon kuukaudeksi matkailuneuvonnan pop up -pisteen, josta saa vinkkejä myös arkkitehtuurin ja designin kokemiseen Helsingissä, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Helsingin matkailuneuvonnan pop-up -piste on auki Finlandia-talolla 30.7.–29.8. ti-la klo 11–16. Neuvontapisteeltä saa tietoa muun muassa Aallon arkkitehtuurikohteista sekä vinkkejä arkkitehtuurin ja designin kokemiseen Helsingissä. 

Helsingin Aalto Works -kohteista yleisölle ovat avoinna Finlandia-talo ja Kulttuuritalo sekä Aallon kotitalo ja ateljee opastetuilla kierroksilla. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ei ole avoinna vierailijoille.

Alvar, Elissa ja Aino Aallon suunnitteluun voi syventyä Finlandia-talon pysyväisnäyttelyssä Visions of Alvar Aalto. Lisäksi Aaltojen arkkitehtuuri on esillä Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyssä Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot 3.1.2027 saakka.

Aaltojen kädenjälki näkyy Helsingissä

Viiden Aalto Works -hakemuksessa mukana olevan kohteen lisäksi Alvar, Aino ja Elissa Aallon kädenjälki näkyy Helsingissä muuallakin. 

Helsingissä on noin 20 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta tai muuta kohdetta, joista moneen voi tutustua myös sisältä. Helsinki onkin yksi merkittävimmistä Alvar Aallon arkkitehtuurin keskittymistä.

– Alvar Aallon toimisto on suunnitellut Helsinkiin niin kulttuuri-, toimisto- ja liikerakennuksia kuin yksityisiä asuintaloja sekä esimerkiksi Erottajan paviljongin, hautamuistomerkkejä Hietaniemeen sekä Ravintola Savoyn sisustuksen. Aallon kädenjälki näkyy myös kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi Töölönlahden alueelle hän visioi jo 1960-luvulla keskeisiä kulttuurirakennuksia. Näistä toteutui Aalto-kohteistamme tunnetuimpia, nyt maailmanperintöluetteloon hyväksytty Finlandia-talo. Viime vuonna valmistunut palkittu peruskorjaus on upeasti avannut Aallon merkkiteosta monenlaisille yleisöille, kertoo Helsingin designjohtaja Hanna Harris.

– Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille vinkkinä, että raitiovaunulla numero 4 pääsee useaan Aalto-kohteeseen: Katajanokalta Enso-Gutzeitin ”sokeripalalta”, Keskuskadun Rautatalon kautta Finlandia-talolle, ja sieltä edelleen Kelan pääkonttorin ohi kohti Munkkiniemeä ja Alvar Aallon kotitaloa ja ateljeetä, vinkkaa matkailupäällikkö Vesterinen. 

Helsingin Aalto-kohteista löytyy lisätietoja MyHelsingin sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Aalto Works -sarjaan kuuluvat 13 rakennus- ja aluekokonaisuutta:

• Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
• Paimion parantola, 1929–33, Paimio
• Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
• Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
• Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
• Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
• Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
• Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
• Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
• Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
• Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
• Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
• Villa Mairea, 1938–39, Pori

Taustaa Unescon maailmanperintökohteista:

• Unescon maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 248 kohdetta. Ne jaetaan kolmeen ryhmään: kulttuurikohteet, luontokohteet ja sekakohteet (kulttuuri ja luonto).
• Kohde voi olla yksittäinen paikka tai useamman kohteen muodostama kokonaisuus (sarjakohde). Kohteet voivat sijaita myös usean valtion alueella.
• Maailmanperintökohteet edustavat sellaisia erityisiä yleismaailmallisia arvoja, jonka vuoksi niiden suojelu ja säilyttäminen on globaalisti tärkeää.
• Suomesta maailmanperintöluetteloon on aiemmin hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma (1991), Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäki (1999), Struven astemittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006).