Kunta-Helsingin alustavan tilinpäätöksen mukaan vuonna 2025 toimintatuloja kertyi 1,38 miljardia euroa, mikä oli 58 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Kunta-Helsingin toimintamenot olivat 3,27 miljardia euroa alittaen talousarvion 41 miljoonalla eurolla.
Kunta-Helsingin verotulojen määrä oli 1,8 miljardia euroa. Verotuloja kertyi 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Syinä ennakoitua heikompaan verotulokehitykseen oli heikko taloudellinen suhdanne ja heikentynyt työllisyystilanne.
Alustavan tilinpäätöksen mukaan vuonna 2025 kunta-Helsingin vuosikate oli 539 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 vuosikate oli 716 miljoonaa euroa. Vuosikate käytetään investointeihin ja lainojen lyhennyksiin palvelujen rahoittamisen jälkeen.
Vuonna 2025 tilikauden tulos oli 146 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli -321 miljoonaa euroa. Rahavirta on Helsingin talouden tasapainoa (yli- tai alijäämäisyyttä) kuvaava tunnusluku.
Investointeja infraan ja palvelurakennuksiin
Vuonna 2025 Helsingin asukasluku kasvoi ennustettua enemmän, noin 11 500 ihmisellä. Väestönkasvu edellyttää investointeja palvelurakennuksiin ja kaupunkirakenteeseen. Alustavan tilinpäätöksen mukaan kunta-Helsinki investoi yhteensä 874 miljoonaa euroa. Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 62 prosenttia. Vuonna 2024 investointien tulorahoitusprosentti oli 88 prosenttia.
Vuonna 2025 valmistuneita suurimpia investointeja olivat talonrakennushankkeista Pasilan peruskoulun ja päiväkoti Aurinkokellon uudisrakennus sekä Kottby grundskola korvaava uudisrakennus. Infrahankkeista vuonna 2025 valmistuneista suurimpia kohteita olivat Mannerheimintien peruskorjaus, Itäbaanan Herttoniemen ja Kulosaaren välinen osuus sekä Vartiolahden (Vuosaaren) metrosillan peruskorjaus.
Vuoden 2025 lopussa Kunta-Helsingin lainakanta ja verorahoitteisten yhteisöjen vastuut olivat 3,058 miljardia euroa eli 4 397 euroa per asukas. Kunta-Helsingin lainakannan ja vastuiden määrä kasvoi vuonna 2025 yhteensä 286 miljoonaa euroa.
Kansallisella tasolla hyvinvointialuetalous kääntynyt ylijäämäiseksi
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi rahoitetaan valtionrahoituksella ja asiakasmaksuilla.
Vuonna 2025 toimiala sai valtionrahoitusta 2,95 miljardia euroa. Alustavan tilinpäätöksen mukaan toimintakate oli -2,79 miljardia euroa, mikä oli 119 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Toimintakate kuvaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi valtionrahoituksella. Toimintatulot olivat 38 miljoonaa euroa talousarviota paremmat.
Alustavan tilinpäätöksen mukaan toimialan tulos oli 166 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen ylijäämä 239 euroa. Kansallisella tasolla hyvinvointialuetalous on kääntynyt ylijäämäiseksi vuonna 2025. Talouttaan voimakkaasti tasapainottaneista alueista suurinta asukaskohtaista ylijäämää tekivät Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet. Helsingin asukaskohtainen ylijäämä oli kolmantena ja samassa tasossa Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan hyvinvointialueiden kanssa.
Helsingin ylijäämästä suurin osa on edellisten vuosien suurista valtakunnallisista hyvinvointialueiden alijäämistä johtuvaa jälkikäteistarkistusta. Jälkikäteistarkastus on hyvinvointialueiden väliaikaista rahoitusta, joka poistuu hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen parantuessa.
Helsingin tarkentuneet tilinpäätösluvut sekä konsernitilinpäätösluvut valmistuvat myöhemmin. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2025 tilinpäätöstä 23.3.2026 ja kaupunginvaltuusto 17.6.2026.
