Alkoholin ongelmakäyttö on työssäkäyvillä helsinkiläisillä yleisintä vanhimmissa ikäryhmissä

Uuden tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä helsinkiläisistä useampi kuin joka neljäs käyttää alkoholia liikaa, ja lähes joka kymmenes juo humalahakuisesti. Nuoremmilla työntekijöillä ongelmakäyttö on vähentynyt selvästi kymmenessä vuodessa, mutta 50–64-vuotiailla muutos on ollut vähäinen. Naisilla alkoholin ongelmakäyttö on yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn.
Pylväskaavio työssäkäyvien helsinkiläisten alkoholin käytöstä ikäryhmittäin vuosina 2022–2023. Alkoholin liikakäyttö on yleisintä 50–64-vuotiailla (noin 34 %), joista myös humalahakuinen juominen on yleisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä (noin 14 %). 20–34-vuotiailla vastaavat osuudet ovat noin 21 % ja 6 %.

Päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa paitsi yksilöiden terveyteen ja työssä jaksamiseen, osin myös työyhteisöihin ja työnantajiin. Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin helsinkiläisten työssäkäyvien päihteiden käyttöä sekä ongelmakäytön yhteyttä koettuun työkykyyn.

Ongelmakäyttö painottuu aiempaa selvemmin vanhempiin työntekijöihin

Työssäkäyvistä helsinkiläisistä miehistä joka kolmas ja naisista useampi kuin joka viides käyttää alkoholia liikaa. Humalahakuisesti juo miehistä 14 prosenttia ja naisista viisi prosenttia.

Ikäryhmien väliset erot ovat selvät. Työelämässä mukana olevista 50–64-vuotiaista useampi kuin joka kolmas käyttää alkoholia liikaa, ja 14 prosenttia juo humalahakuisesti. Nuorilla osuudet ovat pienemmät.

Miehillä ikäluokkien väliset erot ovat naisia suuremmat. Iäkkäimmillä miehillä alkoholin liikakäyttö on kaksi kertaa niin yleistä ja humalahakuinen juominen lähes kolme kertaa niin yleistä kuin 20–34-vuotiailla miehillä.

Vajaassa kymmenessä vuodessa työssäkäyvien alkoholin liikakäyttö on vähentynyt noin kolmanneksen ja humalahakuinen juominen 40 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä ongelmakäyttö on vähentynyt yli 50 prosenttia. Sen sijaan 50–64-vuotiailla alkoholin liikakäyttö on vähentynyt vain hieman yli kymmenyksen ja humalahakuinen juominen seitsemän prosenttia.

Naisilla ongelmakäyttö on yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn

Työssäkäyvistä miehistä seitsemän prosenttia ja naisista joka kymmenes arvioi olevansa osittain tai täysin työkyvytön. Lisäksi miehistä 14 prosenttia ja naisista 17 prosenttia arvioi, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.

Alkoholia liikaa käyttävät naiset kokevat itsensä lähes kaksi kertaa muita naisia todennäköisemmin työkyvyttömäksi. Humalahakuisesti juovilla naisilla todennäköisyys on vielä suurempi. Miehillä vastaavaa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei tässä tutkimuksessa havaittu.

Kannabista oli käyttänyt edeltäneen vuoden aikana kahdeksan prosenttia työssäkäyvistä. Kannabista käyttäneet naiset arvioivat muita naisia useammin, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.

Päihdehaittojen ehkäisy tukee työkykyä

Tulokset korostavat erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukemista. Iän myötä alkoholin sietokyky heikkenee ja palautuminen sen käytöstä hidastuu. Varhainen tuki, työpaikkojen selkeät toimintatavat ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa voivat tukea työkykyä, turvallisuutta ja työrauhaa.

Tutkimusaineisto muodostuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2022–2023 keräämän Terve Suomi -väestökyselyn helsinkiläisvastauksista. Vastauksia kertyi 3 575, ja vastausprosentti oli 46,4. Tämän tutkimuksen analyysit kattavat 20–64-vuotiaat työelämässä mukana olevat.