Helsingin kaupungilla työskenteli vuoden 2023 lopussa lähes kuusituhatta ulkomailla tai Suomessa syntynyttä ulkomaalaistaustaista. Heidän osuutensa koko henkilöstöstä oli 15 prosenttia. Osuus on kasvanut merkittävästi vuodesta 2017 lähtien. Se on viime vuosina myös lähestynyt ulkomaalaisten osuutta kaupungin koko työikäisestä väestöstä.
Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta katsauksesta, jossa tarkastellaan Helsingin kaupungin ja sen liikelaitosten työntekijöiden jakautumista syntyperän, syntymämaan ja äidinkielen mukaan sekä eri taustaisten sijoittumista toimialoille ja ammattiryhmiin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon vuosilta 2010–2023.
Kaupungin ulkomaalaistaustainen henkilöstö ei ole yhtenäinen ryhmä
Helsingin kaupungin henkilöstöstä selvä enemmistö on naisia. Myös ulkomaalaistaustaisessa henkilöstössä naisten osuus oli vuonna 2023 suuri, lähes neljä viidesosaa. Ulkomaalaistaustaiset naiset integroituvat miehiä vaikeammin työmarkkinoille, joten kaupunki on heidän kannaltaan merkittävä työllistäjä.
Kieliryhmittäin tarkasteltuna kaupungilla työskennelleistä miehistä vajaalla neljänneksellä oli rekisteröitynä äidinkielenä jokin Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan kieli. Naisten osalta korostuvat puolestaan venäjän kieli* ja Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kielet. Viimeksi mainittuun lienee vaikuttanut vahvasti viime vuosina tehty kansainvälinen rekrytointi.
Kaupungin somalinkielisen henkilöstön osuus vieraskielisestä ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä oli paljon suurempi kuin somalinkielisten osuus vastaavasta työikäisestä väestöstä. Somalinkielisestä henkilöstöstä joka neljäs oli syntynyt Suomessa. Kaupungin Suomessa syntyneestä ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä yli puolet oli somalinkielisiä.
Terveys- ja sosiaalipalveluissa joka viides oli ulkomaalaistaustainen
Ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osuus oli vuonna 2023 erityisen suuri terveys- ja sosiaalipalveluissa, 20 prosenttia. Osuus oli selvästi pienempi koulutuksen toimialalla, jossa vajaa kymmenesosa henkilöstöstä oli ulkomaalaistaustaisia. Päiväkotitoiminta sijoittuu Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten osuus oli selvästi suurin työntekijätason tehtäväluokassa, 26 prosenttia. Asiantuntijoista osuus oli reilu kymmenesosa, erityisasiantuntijoista kuusi prosenttia ja johtajista vain yksi prosentti. Johtajina ja erityisasiantuntijoina työskentelevistä vieraskielisistä ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia puhui äidinkielenään jotain eurooppalaista kieltä. Työntekijätasolla korostuivat puolestaan somalin kieli sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kielet.
Kaupungin ulkomaalaistaustaisesta henkilöstöstä jopa yli puolet työskenteli vuonna 2023 hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijätason tehtävissä. Näissä tehtävissä työskentelevästä kaupungin henkilöstöstä lähes kolmasosa oli ulkomaalaistaustaisia. Siivoojien ja vastaavien työntekijöiden selvästi pienemmässä ammattiryhmässä osuus oli jopa 55 prosenttia.
Tieto kaupungin henkilöstön rakenteesta auttaa kehittämään kaupunkia
Helsingin kaupunki on pääkaupunkiseudulla suuri työnantaja. On tärkeä seurata sitä, millä tavalla kaupungin henkilöstörakenteen kehitys heijastaa kaupungin väestörakenteen muutosta. Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä kaupungille on kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta suuri vaikutus. Tieto henkilöstön taustoista auttaa myös kehittämään kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja palveluja.
* Venäjän lisäksi samaan tilastolliseen kieliryhmään kuuluvat myös muut entisen Neuvostoliiton alueen kielet, pois lukien Baltian kielet.
