Kirjastoissa kääritään yllätyslahjoja, keskikesän helteissä suunnitellaan kausivaloja ja kaduilla kohdataan apua tarvitsevia. Näin joulua tehdään monissa ammateissa.
Kallion kirjaston kellarista kuuluu paperien rapinaa ja saksien suhinaa, kun kirjaston henkilökunta käärii kirjoja lahjapaketteihin. Kirjaston joululahjan voi antaa lahjaksi itselle tai jollekin toiselle.
– Lahjan antaja lainaa kirjan, mutta paketin sisältö on aina yllätys, kertoo kirjastonhoitaja, päätonttu Sini Turunen.
Myös musiikkia voi saada lahjaksi. Kirjastovirkailija Pepe Strömberg kirjoittaa viestiä CD-levyn kääreeseen.
– Pyrin kuvailemaan minkälaiselle kuuntelijalle tämä voisi sopia, mistä musiikki kertoo tai mistä se on lähtöisin. Mutta niin, ettei kuvaus paljasta sisältöä.
Joululahjoja paketoidaan Kallion kirjastossa jo kolmatta kertaa. Viime vuonna lainattiin yli 200 pakettia. Kiitosta on tullut runsaasti.
– Moni on lukenut kirjan, jota ei olisi koskaan lainannut. Yksi asiakas kertoi, ettei hänellä ollut varaa joululahjoihin, mutta hän päätti antaa kaikille lainattavan joululahjan, Turunen kertoo.
Paketit ilahduttavat kirjaston asiakkaita, mutta myös niiden tekijöitä. Joululahjapaketointi on osa työhyvinvointia: henkilökunnalle erityinen hetki kesken työpäivän tunnelmallisessa dekkarikirjastossa.
– Tämä on ihanaa, saa keskittyä ja näkee kättensä töiden jäljen. Välillä meitä on täällä muutama ja välillä pöytä täynnä iloista puheensorinaa, Turunen kertoo.
Jouluvalaistusta aletaan suunnitella kaupunkiympäristön toimialalla viimeistään heinäkuussa, vaikka helteessä tunnelma ei kovin jouluinen olekaan. Esplanadin alueen kausikoristeiden takana ovat Pia Rantanen, Olli Markkanen ja Marjut Kauppinen. Tänä vuonna valoja on uusittu, mutta puistosta löytyy myös vanhoja tuttuja hahmoja, kuten valoporot.
– Kausivalaistus toimii LED-valoilla, joten se on sekä juhlava että energiatehokas kokonaisuus, Markkanen kertoo.
Valojen voimakkuutta tai sävyä voi ohjata etänä. Mitä vähemmän sinistä valaistuksessa on, sitä parempi se on luonnolle. Kulkuväylillä turvallisuuden kannalta taas on tärkeää, että liikkuja näkee ympäristönsä, jolloin valon värilämpötila on valkoisempi.
Valojen suunnittelussa otetaan huomioon alueen ominaispiirteet ja ympäröivien rakennusten arkkitehtuuri, Kauppinen kuvailee suunnittelun lähtökohtia.
Esplanadin alueen yleisilme ja puisto ovat inspiroineet valaisinpylväiden uusia kausivaloja.
– Valaistus on suunniteltu siten, että se näyttää kauniilta myös päivänvalossa ja pimeään aikaan se muodostaa kullanhohtoisen kokonaisuuden Esplanadien varrelle, kuvailee Rantanen.
Fallkullan kotieläintilalla joulua vietetään eläinten ehdoilla. Töissä ovat nuoriso-ohjaajat Kati Honkanen ja Tytti Mery. Eläinten päivittäiset rutiinit säilyvät samanlaisina kuin muulloinkin, sillä tutut ja turvalliset toimet ovat tilan asukkaille tärkeitä. Fallkulla on jouluna auki myös vierailijoille.
– Joulupäivä on meillä hyvin rauhallinen. Eläinten arkea saa oikein mielellään tulla seuraamaan, Mery sanoo.
Vierailijat voivat tuoda eläimille myös omia herkkuja tuliaislaatikkoon, kunhan eväät ovat terveellisiä.
Eläinten jouluherkkuja aletaan valmistella jo kesällä. Pajunoksat kerätään talteen ja oksat kuivataan heinävarastossa. Jouluna ne jaetaan eläimille mieluisiksi rapsuttelu- ja naposteluherkuiksi.
– Vierailijat voivat tuoda eläimille myös omia herkkuja tuliaislaatikkoon, kunhan eväät ovat terveellisiä. Omenat ja porkkanat sopivat hyvin, ja kanat taas rakastavat viinirypäleitä, Honkanen vinkkaa.
Joulun välipäivinä Fallkullassa riittää tekemistä erityisesti nuorille. Nuorisotalo tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa eläinten seurassa, oppia eläintenhoidosta ja osallistua arjen askareisiin. Nuoret voivat päästä harjaamaan lehmiä, rapsuttelemaan vuohia, hoitamaan hevosia tai seurustelemaan kanien kanssa siivouksen ja ruokinnan lomassa.
Helsingin Matkapalvelu välittää julkista liikennettä korvaavia kyytejä vanhuksille ja vammaisille kaupunkilaisille ympäri vuoden. Erityisesti jouluna kyytien merkitys korostuu.
Ihmisten auttaminen jouluna tuo jo itsessään hyvän mielen.
– Teemme parhaamme, jotta asiakkaamme voivat vierailla perheen ja ystävien luona, osallistua erilaisiin joulurientoihin sekä muistaa rakkaitaan hautausmaalla, asiakaspalvelija Sabrina Horsmajärvi kertoo.
Kyytien valmistelu jouluksi vaatii hyvää ennakointia.
– Valmistelemme joulun kuljetukset mahdollisimman hyvissä ajoin, minkä ansiosta sekä jouluaatto että joulupäivä ovat olleet yllättävän rauhallisia parina viime vuotena, Horsmajärvi jatkaa.
Moni Horsmajärven kollegoista on mielellään töissä jouluna.
– Ihmisten auttaminen jouluna tuo jo itsessään hyvän mielen.
Palvelukeskus Helsingin keskuskeittiössä Vantaan Pakkalassa valmistetaan 50–60 000 ateriaa päivittäin. Joulun lähestyessä uunilinjalla valmistetaan noin 16 000 kiloa jouluruokaa esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja senioritaloihin.
Työ on kiireistä, mutta tekijöidensä mielestä erittäin palkitsevaa.
– Olemme saaneet palautetta, että lapset pitävät ruuistamme kovasti. Se tuntuu merkitykselliseltä. On hienoa, että tekemämme työ on osa jonkun joulupäivää tai juhlahetkeä, kertoo tiimivastaava Gyan Basnet.
Jouluruuat syntyvät hyvässä ilmapiirissä.
– Tiimiläiset ovat joulun alla usein erityisen hyvällä tuulella. Pieniä iloisia hetkiä syntyy kiireen keskelläkin, Basnet kertoo.
Etsivän lähityön sosiaaliohjaaja ja sairaanhoitaja toimivat työparina esimerkiksi kaduilla, ostoskeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa. He tekevät työtä ulkona yöpyvien asunnottomien sekä palveluiden ulkopuolella olevien ihmisten parissa ympäri vuoden. Työnkuva pysyy aika samana vuodenajasta riippumatta.
– Kuljemme kaduilla, etsimme avuntarvitsijoita ja vastaanotamme huoliviestejä säästä riippumatta. Joulunaikaan on kuitenkin yleensä rauhallisempaa. Työtahdin hidastuessa voi keskittyä paremmin asiakaskohtaamisiin ja silloin ehtii ihastella kaunista Helsinkiä jouluvaloineenkin, sairaanhoitaja Jenny Hipp kertoo.
Etsivän lähityön asiakkaille talvi ja joulunaika ovat erityisen haastavia, kun ulkona on kylmä ja monet tärkeät palvelut suljettuina.
– Joulun välipäivinä yritämme auttaa asiakkaitamme ohjaamalla heitä niiden palveluiden piiriin, jotka ovat tuolloin auki. Ja toki muutenkin autamme miten voimme, sosiaaliohjaaja Elja Kaartinen kertoo.
Kaksikko on saanut asiakkailta paljon kiitosta.
– Onpa joku jopa katujen enkeleiksikin meitä kutsunut. Muistutamme, että etsivään lähityöhön voi olla yhteydessä myös jouluna, jos huoli herää, Hipp summaa.
