Tällainen uusi koulu rakennetaan Hermanninrantaan

Hermanninrantaan rakennetaan koulu, päiväkoti ja nuorisotila kasvavan asuinalueen tarpeisiin. Rakentaminen alkaa loppuvuonna 2026, ja tilat on tavoitteena ottaa käyttöön syksyllä 2029. Liikuntasali ja muita tiloja tulee myös asukkaiden iltakäyttöön.
Ilmasta kuvattu havainnekuva koulun, päiväkodin ja nuorisotilan rakennuksesta sekä laajasta, vehreästä piha-alueesta.
Havainnekuva esittelee Hermannin peruskoulun, päiväkodin ja nuorisotilan rakennuksen sekä sen vehreät piha-alueet. Kuva: Verstas arkkitehdit

Uuteen kouluun tulee tilat noin 700 oppilaalle vuosiluokille 1–9. Päiväkotiin tulee 224 paikkaa, ja nuorisotilassa arvioidaan käyvän noin 150 nuorta päivittäin. Koulun liikuntasali palvelee alueen asukkaita iltaisin.

Noin 11 000 bruttoneliömetrin laajuinen rakennus toteutetaan pääosin puurunkoisena, ja puuta käytetään myös sisäpinnoissa. Pienimpien lasten tilat sijoitetaan alempiin kerroksiin ja nuorisotila katutasoon.

Havainnekuva punertavasta koulurakennuksesta ja aidatusta liikuntapihasta, jossa pelataan jalkapalloa.
Piha-alueille suunnitellaan eri-ikäisille lapsille sopivia leikki-, liikunta- ja oleskelutiloja. Kuva: Verstas arkkitehdit

Piha-alueille suunnitellaan eri-ikäisille lapsille sopivia leikki-, ulkoilu- ja oleskelutiloja. Vehreä piha ulottuu kattopihalle ja avautuu viereiseen puistoon.

– Suunnittelijat ovat luoneet luontoaiheisen pihan, joka ulottuu kattopihalle ja avautuu viereiseen puistoon, kertoo hankkeen projektinjohtaja Mari Koskinen Helsingin kaupungilta.

Rakennus toteutetaan energiatehokkuusluokkaan A, ja sille tavoitellaan neljää tähteä Rakennustiedon ympäristöluokituksessa. Ympäristöluokitus ohjaa rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa.

YIT rakentaa kiinteistön Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjen omistukseen. Helsingin kaupunki vuokraa tilat 20 vuodeksi.
 

Havainnekuva koulun avarasta puupintaisesta ruokailu- ja yhteistilasta, jossa on punaisia pöytäryhmiä ja leveä portaikko.
Koulun avaria yhteistiloja hallitsevat puupinnat. Rakennus toteutetaan pääosin puurunkoisena. Kuva: Verstas arkkitehdit

Rakennusmateriaalien luontovaikutuksia selvitettiin

Hankkeessa on tarkasteltu hiilijalanjäljen rinnalla myös rakennusmateriaalien valmistuksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. YIT ja Sweco toteuttivat luontojalanjälkilaskennan kesällä 2026.

– Luontojalanjälkilaskenta auttoi meitä hahmottamaan, että materiaalien vaikutukset eivät rajaudu rakennuspaikalle tai edes yhteen maahan, sanoo YIT:n projekti-insinööri Joni Haapaharju.

Laskennassa kolme suurinta materiaaliryhmää muodosti noin 79 prosenttia rakennusmateriaalien luontojalanjäljestä.

Suurimmat vaikutukset aiheutuivat sementti-, kalkki- ja kipsituotteista, koneista ja laitteista sekä sahatuotteista. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella rakennusmateriaalien ilmasto- ja luontovaikutuksia rinnakkain.

Havainnekuva koulun puupintaisesta aulasta, jossa on leveä portaikko, istumapaikkoja ja avoin näkymä ylempään kerrokseen.
Koulun ensimmäisen kerroksen aulaan suunnitellaan avoimia yhteistiloja ja istumapaikkoja. Kuva: Verstas arkkitehdit