Roskat, jätevedet ja meriluonto – näin Helsinki vähentää Itämeren kuormitusta

Elokuun viimeisenä torstaina vietetään Itämeripäivää, joka muistuttaa meitä kotimeremme ainutlaatuisuudesta ja kannustaa konkreettisiin tekoihin sen hyväksi. Helsingin uusi ympäristöjohtaja Miira Riipinen toivottaa kaikki tervetulleiksi kaupungin Itämeripäivän tapahtumiin — kaupungin pitkän linjan suojelutoimet ja arjen valinnat kulkevat käsi kädessä.

Julkaistu , päivitetty
Ihminen katsoo merelle.
Kuva: Jussi Hellsten

Itämeremme on suljettu ja herkkä meri. Siihen päätyy ravinteita, haitta-aineita ja roskaa maalta sekä mereltä. Kaupunkien maankäyttö, liikenne, jäte- ja vesihuolto sekä rakentaminen vaikuttavat suoraan veden laatuun. 

Helsinki on iso toimija: merialue kattaa noin 70 prosenttia Helsingin kokonaispinta-alasta eli noin 502,5 km², rantaviivaa on noin 130 km ja saaria noin 300 — siksi kaupungin ratkaisuilla on merkitystä Itämeren tilan parantamisessa. 

Uusi luonnonsuojelualueohjelma tähtää siihen, että yli 10 prosenttia Helsingin merialueesta saa suojelustatuksen.

ympäristöjohtaja Miira Riipinen
Henkilö kuvaa toista henkillö kivellä, taustalla meri.
Itämeren tilaan voi vaikuttaa myös omilla teoilla. Esimerkiksi suosimalla kasvisruokaa ja kestävästi pyydettyä kalaa (kotimainen ahven tai hauki, MSC-merkintä). Kuva: Sami Perttilä

Valuma-alueet ja meriluonnon suojelu

Helsinki siirtää valuma-alueella tehtävässä vesiensuojelutyössä painopistettä yleisratkaisuista entistä tarkempiin kohdekohtaisiin toimiin. Vedenlaatu- ja virtaamamittausten perusteella kartoitetaan ne purot, joet ja pienvesistöt, joiden maaperän hiukkasten ja muiden kappaleiden kulkeutuminen vesistöön on suurinta, ja kohdistaa kunnostus- ja suojelutoimenpiteet sinne.  

– Tulevaisuudessa myös yhä laajempia merialueita suojellaan. Uusi luonnonsuojelualueohjelma tähtää siihen, että yli 10 prosenttia Helsingin merialueesta saa suojelustatuksen. Samalla kartoitetaan ja suojellaan rannikko- ja merenalaisia elinympäristöjä, jotka ovat tärkeitä kalojen lisääntymiselle, linnustolle ja sukeltavalle pieneliöstölle. Suojelu ei tarkoita vain alueiden rajaamista, vaan myös käytännön hoitoa ja vieraslajien torjuntaa.  Suojelu ei myöskään tarkoita vesialueen virkistyskäytön merkittävää rajaamista, sanoo Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Miira Riipinen

Miira Riipinen.
Vesistökuormituksen vähentäminen ja vesiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on osa kaupungin perustekemistä, sanoo ympäristöjohtaja Miira Riipinen. Kuva: Veera Väisänen

Helsinki jatkaa aktiivisesti luonnon palauttamista kaupunkimaisemaan. Matalien lahtien, rantaniittyjen ja meriajokasniittyjen kunnostuksia toteutetaan palauttamaan elinympäristöjä, jotka tukevat kalojen kutualueita, linnustoa ja pieneliöstön monimuotoisuutta. Ennallistamisissa yhdistyvät luonnonmukaiset ratkaisut ja pitkäjänteinen hoito — tavoitteena on palauttaa ekosysteemien luonnollista toimintaa ja siten vähentää rehevöitymisen vaikutuksia.

— Kaupunki haluaa ottaa vesivastuullisuuden huomioon kaikissa hankinnoissa, niin rakennushankkeissa kuin katujen ylläpidossa. Toimitusketjuihin asetetaan vaatimuksia, jotka vähentävät vesistökuormitusta. Lisäksi työmaavesiohjeet, kemikaalien käsittelyä koskevat toimintamallit ja valvonta vähentävät haitallisten aineiden päätymistä vesistöihin, sanoo Riipinen. 

Tuorinniemen uimaranta.
Helsinki panostaa vedenlaadun seurantaan, uimarantojen valvontaan ja tutkimusyhteistyöhön. Kuvassa Tuorinniemen uimaranta. Kuva: Jaakko Jylhä

Meriliikenteen vaikutusten vähentäminen ja tutkimustyö

Satamissa aluksille tarjotaan maasähköä, jonka lisäksi kaupunki vastaanottaa laivojen jätevesiä. Nämä toimet vähentävät päästöjä ja öljy- sekä jätekuormitusta merialueella. Myös satamien laajentuvat palvelut rahtialuksille ja aiempaa tiukempi ympäristövalvonta ovat osa ratkaisua. Liikenteen päästöjen vähentäminen kaupunkitasolla pienentää myös ilmaperäisiä ravinnepäästöjä vesistöön. 

– Helsinki panostaa vedenlaadun seurantaan, uimarantojen valvontaan ja tutkimusyhteistyöhön niin kansainvälisesti kuin paikallisesti. Kaikki yllä mainitut toimet, jotka Helsinki tekee Itämeren tilan parantamisen eteen, löytyy Itämeri-toimenpideohjelmasta 2024–2028. Kyseessä on neljäs yhteinen ohjelma Turun kanssa. Itämerihaaste Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 perustama verkosto,  joka kutsuu kaikkia toimijoita sitoutumaan lähivesien suojeluun tekemällä konkreettisia vesiensuojelutoimia. 

– Kaupungin toimet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kaupunkilaisten ja yritysten sitoutumista.  Helsinki panostaa ympäristökasvatukseen kouluissa, työyhteisöissä ja vapaaehtoisverkostoissa, järjestää tapahtumia kuten Itämeripäivän työpajoja ja kutsuu kaupunkilaisia mukaan rantojen kunnostuksiin ja siivouksiin. Tietoisuuden lisääminen auttaa myös arkisten valintojen muuttamisessa ja vahvistaa paineita sellaisiin poliittisiin ja hankinnallisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät koko Itämerta, sanoo Helsingin ympäristöjohtaja Riipinen. 

Tämä on Itämeri-toimenpideohjelma – tule mukaan kierrokselle

Lähde mukaan Itämeri-kierrokselle

Helsinki lanseerasi vuonna 2024 uuden Itämeri-toimenpideohjelman, joka on osa Turun ja Helsingin yhteistä Itämerihaastetta. Tule kierrokselle merelliseen Helsinkiin ja näe miten uusi toimenpideohjelma edistää hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämistä,luonnon monimuotoisuutta sekä yhteistyötä ja osallistamista. Oppaina toimivat Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen ja ympäristösuunnittelija Outi Seppälä.

Suosituksia sinulle

Suosittelut luodaan automaattisesti sisältöjen perusteella.