Roskat, hulevedet ja meriluonto – näin Helsinki vähentää Itämeren kuormitusta

Elokuun viimeisenä torstaina vietetään Itämeripäivää, joka muistuttaa meitä kotimeremme ainutlaatuisuudesta ja kannustaa konkreettisiin tekoihin. Helsingin ympäristöjohtaja Miira Riipinen kertoo, miten kaupunki suojelee Itämertamme ja toivottaa kaikki tervetulleiksi Itämeripäivän tapahtumiin!

Julkaistu , päivitetty
Ihminen katsoo merelle.
Kuva: Jussi Hellsten

Itämeremme on suljettu ja herkkä meri. Siihen päätyy ravinteita, haitta-aineita ja roskaa maalta sekä mereltä. Kaupunkien maankäyttö, liikenne, jäte- ja vesihuolto sekä rakentaminen vaikuttavat suoraan veden laatuun. 

Helsinki on iso toimija: merialue kattaa noin 70 prosenttia Helsingin kokonaispinta-alasta eli noin 502,5 km², rantaviivaa on noin 130 km ja saaria noin 300. Siksi kaupungin ratkaisuilla on merkitystä Itämeren tilan parantamisessa. Itämeren suojelutyössä kaupungin pitkän linjan suojelutoimet ja arjen valinnat kulkevat käsi kädessä. 
 

Kaupungin luonnonsuojelualueohjelma tähtää siihen, että yli 10 prosenttia Helsingin merialueesta saa suojelustatuksen.

ympäristöjohtaja Miira Riipinen
Henkilö kuvaa toista henkillö kivellä, taustalla meri.
Itämeren tilaan voi vaikuttaa myös esimerkiksi suosimalla kasvisruokaa ja kestävästi pyydettyä kalaa (kotimainen ahven tai hauki, MSC-merkintä). Kuva: Sami Perttilä

Huomio valuma-alueisiin ja meriluonnon suojeluun

Helsinki siirtää valuma-alueiden vesiensuojelutyössä painopistettä yleisratkaisuista entistä tarkempiin kohdekohtaisiin toimiin. Kaupunki kartoittaa vedenlaatu- ja virtaamamittausten perusteella ne purot, joet ja pienvesistöt, joiden maaperän hiukkasten ja muiden kappaleiden kulkeutuminen vesistöön on suurinta. Näin se voi kohdistaa kunnostus- ja suojelutoimenpiteet  oikein.  

– Tulevaisuudessa suojelemme yhä laajempia merialueita. Luonnonsuojelualueohjelma tähtää siihen, että yli 10 prosenttia Helsingin merialueesta saa suojelustatuksen. Samalla kartoitamme ja suojelemme rannikko- ja merenalaisia elinympäristöjä, jotka ovat tärkeitä kalojen lisääntymiselle, linnustolle ja sukeltavalle pieneliöstölle. Suojelu ei tarkoita vain alueiden rajaamista, vaan myös käytännön hoitoa ja vieraslajien torjuntaa. Se ei tarkoita myöskään vesialueen virkistyskäytön merkittävää rajaamista, sanoo Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Miira Riipinen

Miira Riipinen.
Vesistökuormituksen vähentäminen ja vesiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on osa kaupungin perustekemistä, sanoo ympäristöjohtaja Miira Riipinen. Kuva: Veera Väisänen

Helsinki jatkaa aktiivisesti luonnon palauttamista kaupunkimaisemaan. Matalien lahtien, rantaniittyjen ja meriajokasniittyjen kunnostuksilla kaupunki ennallistaa elinympäristöjä, jotka tukevat kalojen kutualueita, linnustoa ja pieneliöstön monimuotoisuutta. Näissä toimissa yhdistyvät luonnonmukaiset ratkaisut ja pitkäjänteinen hoito. Tavoitteena on palauttaa ekosysteemien luonnollista toimintaa ja vähentää rehevöitymisen vaikutuksia.

– Kaupunki haluaa ottaa vesivastuullisuuden huomioon kaikissa hankinnoissaan, olipa kyse rakennushankkeista kuin katujen ylläpidosta. Asetamme toimitusketjuihin vaatimuksia, jotka vähentävät vesistökuormitusta. Haitallisten aineiden päätymistä vesistöihin voidaan vähentää myös työmaavesiohjeilla, kemikaalien käsittelyä koskevilla toimintamalleilla ja valvonnalla, sanoo Riipinen. 

Helsingin Satama tarjoaa aluksille satamissa maasähköä, minkä lisäksi kaupunki vastaanottaa laivojen jätevesiä. Nämä toimet vähentävät päästöjä sekä öljy- ja jätekuormitusta merialueella. Myös satamien laajentuvat palvelut rahtialuksille ja aiempaa tiukempi ympäristövalvonta ovat osa ratkaisua. Liikenteen päästöjen vähentäminen kaupunkitasolla pienentää myös ilmaperäisiä ravinnepäästöjä vesistöön.

Vedenlaadun pitkäaikaisseuranta antaa arvokasta tietoa

Helsingin kaupunki on seurannut merialueiden vedenlaatua säännöllisesti jo 60 vuotta. Vedenlaadun pitkäaikaisseuranta tarjoaa arvokasta tietoa Itämeren tilasta kuluneiden vuosikymmenien aikana. Säännöllisellä vedenlaadun seurannalla voidaan arvioida esimerkiksi rannikkovesien rehevöitymisen tilaa.

Helsingissä merialueiden vedenlaatua tarkkaillaan monin tavoin. Havaintopaikoilta mitataan esimerkiksi veden lämpötila ja näkösyvyys sekä otetaan vesinäytteitä laboratorioanalyyseja varten. Merivedestä mitataan muun muassa suolapitoisuutta, happipitoisuutta ja hapen kyllästysastetta sekä rehevöittävien ravinteiden, typen ja fosforin, pitoisuuksia.

Kesäkaudella huhtikuusta marraskuuhun mittausten havaintoväli on kaksi viikkoa ja talvikaudella puolitoista kuukautta. Kesäkaudella vesinäytteistä mitataan myös levän määrää.

Tuorinniemen uimaranta.
Helsinki panostaa vedenlaadun seurantaan, uimarantojen valvontaan ja tutkimusyhteistyöhön. Kuvassa Tuorinniemen uimaranta. Kuva: Jaakko Jylhä

Itämeren suojelu on yhteistyötä

Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien vuonna 2007 perustama verkosto, joka kutsuu kaikkia toimijoita sitoutumaan lähivesien suojeluun tekemällä konkreettisia vesiensuojelutoimia. Itämerihaaste täyttää ensi vuonna 20 vuotta. 

– Helsinki panostaa vedenlaadun seurantaan, uimarantojen valvontaan ja tutkimusyhteistyöhön niin kansainvälisesti kuin paikallisesti. Kaikki yllä mainitut toimet, jotka Helsinki tekee Itämeren tilan parantamisen eteen, löytyy Itämeri-toimenpideohjelmasta 2024–2028. Kyseessä on neljäs yhteinen ohjelma Turun kanssa, ympäristöjohtaja Riipinen kertoo.

Kesäkuussa Itämerihaaste sai tunnustusta kansainvälisessä Nature Cities -tiedejulkaisussa, jonka artikkelin mukaan Itämerihaaste on hyvä esimerkki kaupunkien omaehtoisesta ja kokonaisvaltaisesta meriensuojelutyöstä.

– Kaupungin toimet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kaupunkilaisten ja yritysten sitoutumista. Helsinki panostaa ympäristökasvatukseen kouluissa, työyhteisöissä ja vapaaehtoisverkostoissa, järjestää Itämeripäivän kaltaisia tapahtumia ja kutsuu kaupunkilaisia mukaan rantojen kunnostuksiin ja siivouksiin. Tietoisuuden lisääminen auttaa myös arkisten valintojen muuttamisessa ja vahvistaa paineita sellaisiin poliittisiin ja hankinnallisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät koko Itämerta, sanoo Riipinen. 

Tule mukaan Itämeripäivän siivoustalkoisiin 27.8.

Itämeripäivää juhlitaan torstaina 27.8. 2026 Kansalaistorilla, Musiikkitalossa, Oodissa ja Finlandia-talossa. Kello 13:30 Helsingin pormestarin Daniel Sazonov pitää Kansalaistorilla avajaispuheen ja antaa ohjeita siivoustalkoisiin. Sen jälkeen siirrytään yhdessä siivoamaan Töölönlahtea. Talkoolaiset saavat tapahtumasta lainaan haravat, pihdit ja jätesäkit, mutta omat hanskat on hyvä ottaa mukaan.

Maksuton Itämerifest kutsuu kaikkia helsinkiläisiä viettämään päivää musiikin, makuelämysten, työpajojen, pelien ja Itämeri-aiheisen tiedon parissa. Illalla nautitaan rennosta after work -tunnelmasta ja livemusiikista jazzin ja folkrockin tahdissa, ja päivän päättää Itämeri-aiheinen pubivisa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2025 ja sitä on päivitetty elokuussa 2026.

Tämä on Itämeri-toimenpideohjelma – tule mukaan kierrokselle

Lähde mukaan Itämeri-kierrokselle

Helsinki lanseerasi vuonna 2024 uuden Itämeri-toimenpideohjelman, joka on osa Turun ja Helsingin yhteistä Itämerihaastetta. Tule kierrokselle merelliseen Helsinkiin ja näe miten uusi toimenpideohjelma edistää hulevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämistä, luonnon monimuotoisuutta sekä yhteistyötä ja osallistamista. Oppaina toimivat Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen ja ympäristösuunnittelija Outi Seppälä.