Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Laajennetun oppivelvollisuuden myötä kaikilla alle 18-vuotiailla peruskoulun päättävillä nuorilla on velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen. Lähes kaikki 16–17-vuotiaat helsinkiläiset suorittavat oppivelvollisuuttaan – helsinkiläisistä 16-vuotiaista 98 prosenttia ja 17-vuotiaista 96 prosenttia oli jossakin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavassa koulutuksessa syksyllä 2023, valtaosa toisen asteen koulutuksessa. Jokaisen nuoren, joka ei suorita oppivelvollisuuttaan, tilanne selvitetään.
Muut kuin rekisteröidyltä äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkieliset nuoret suorittavat perusopetusta keskimäärin kauemmin, ja he tarvitsevat tyypillisemmin tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta tai peruskoulun arvosanojen korottamista ennen siirtymistä toiselle asteelle. Vieraskielisten nuorten koulutukseen sijoittuminen on kuitenkin kohentunut syksyn 2021 tilanteeseen nähden. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt nuorilla hieman. Ammatillisessa koulutuksessa toiselta asteelta eroaminen on kuitenkin vähentynyt vain kotimaankielisten nuorten keskuudessa.
Poikien riski koulutuksesta syrjään jäämiseen on korkeampi
Saatavilla olevien tilastojen pohjalta ei vielä voida sanoa, ovatko aiempaa useamman nuoren opinnot edenneet oppivelvollisuuden laajenemisen myötä kohti tutkinnon suorittamista. Tuoreimmat luvut helsinkiläisten 20–24-vuotiaiden koulutustasosta vuoden 2022 lopusta kertovat, että pandemiavuodet aiheuttivat takapakkia myönteiseen kehitykseen ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kääntyi kasvuun. Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista noin joka seitsemäs on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun tarkastellaan vain Suomessa syntyneitä nuoria. Tilanne on heikentynyt voimakkaimmin toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisilla miehillä, joilla riski jäädä vaille tutkintoa oli jo valmiiksi keskimäärin korkea. Ylipäätään nuoret miehet jäävät naisiin nähden keskimäärin useammin vaille tutkintoa.
Myös tyttöjen tilanteeseen syytä kiinnittää jatkossa huomiota
Vaikka matalan koulutuksen varaan jääminen on tyttöjen kohdalla selvästi harvinaisempaa, myös tyttöjen tilanteeseen on syytä kiinnittää tulevina vuosina huomiota. Edellisen vajaan kymmenen vuoden aikana tyttöjen psyykkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa on ollut nähtävissä huolestuttavia kehityssuuntia; ahdistuneisuus- ja masennusoireilu on yleistynyt rajusti ja tilanne on Helsingissä vielä koko maan keskiarvoa huonompi. Heikentynyt mielen hyvinvointi saattaa heijastua jatkossa nuorten opinnoissa jaksamiseen ja sitä kautta myös edellytyksiin suorittaa tutkinto tavoiteajassa loppuun sekä kiinnittyä jatko-opintoihin tai työelämään.
Tiedot selviävät kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelun uudesta artikkelista Perusasteen varassa olevien nuorten osuus kääntyi kasvuun – nuorten koulutus Helsingissä 2023.