Tarkastuksia tehtiin 13 tukku- tai vähittäismyymälään, jotka tuovat itse elintarvikkeita Suomeen tai myyvät pääasiassa muiden toimijoiden maahantuomia elintarvikkeita. Tarkastuksia tehtiin etenkin kohteisiin, joissa on aikaisemmin havaittu puutteita pakkausmerkinnöissä ja elintarvikkeiden alkuperän jäljitettävyydessä.
Tarkastetuista kohteista lähes kaikissa 11 myymälässä oli puutteita suomen- ja/tai ruotsinkielisissä merkinnöissä ja vain kahdessa kohteessa suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät olivat riittävät. Pakkausmerkinnöissä oli eniten puutteita toimijoilla, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi, ja joiden asiakaskunta oli pääosin muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Tuotteissa oli yleensä merkinnät muilla kielillä, kuten esimerkiksi saksaksi, hollanniksi, arabiaksi tai englanniksi, riippuen tuotteiden hankintamaista. Monet toimijat toivat myös itse tuotteita Ruotsista, jolloin pakkausmerkinnät löytyivät ruotsiksi, mutta suomenkieliset merkinnät puuttuivat. Vain joka kolmannessa myymälässä pakolliset pakkausmerkinnät olivat kunnossa.
Lisäksi tarkastettiin pakollisia pakkausmerkintöjä merkintöjen kielestä riippumatta. Hieman yli puolessa toimipaikoista oli puutteita tuotteiden pakollisissa pakkausmerkinnöissä. Vain noin joka kolmannessa myymälässä pakolliset pakkausmerkinnät olivat kunnossa. Yleisimmät puutteet liittyivät varoitus- ja päiväysmerkintöihin. Muutettuja päiväysmerkintöjä ei kuitenkaan havaittu.
Tuotekohtaiseen pakkausmerkintöjen tarkasteluun valittiin kustakin myymälästä 5–10 tuotetta. Tuotteita tarkastettiin yhteensä 63 kappaletta. Noin puolesta tuotteita puuttuivat suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät kokonaan. Neljänneksellä merkinnät olivat osin puutteelliset ja neljänneksellä merkinnät olivat asianmukaisesti molemmilla kielillä.
Tarkastuksilla havaittiin, että toimijat eivät pysty usein osoittamaan kaikkien myytävien elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Vain kolmella myymälällä oli esittää asiakirjoja paikan päällä. Asiakirjoista 21 prosentissa todettiin puutteita. Puutteina oli yleensä tuotteen asiakirjan puuttuminen, tuotteen puuttuminen esitetystä asiakirjasta tai että tuotetta ei ollut mahdollista yhdistää asiakirjaan.
Toimijoiden ohjausta ja neuvontaa on jatkettava edelleen, jotta tietoisuus vaatimuksista lisääntyy ja myös toimijat oppivat itse huomaamaan mahdolliset heihin kohdistuvat petosyritykset. Euroopan unionissa on määritelty elintarvikepetoksen tunnusmerkistöksi EU-säännösten rikkominen, kuluttajien harhaanjohtaminen, taloudellinen hyöty ja tahallisuus. Viranomaisyhteistyötä harmaan talouden torjunnaksi on tarpeen vahvistaa edelleen. Myös kuluttajien on syytä kiinnittää huomiota elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin, laatuun ja toimijoiden toimintatapoihin.