Mäyräkoirat Nekku ja Pätkis vierailevat säännöllisesti Vattuniemen ala-asteen koululla opetuksen tukena.
Vattuniemen ala-asteella Lauttasaaressa on kiehtova koulupäivä alkamassa, sillä lukukoirat Nekku ja Pätkis ovat osallistumassa 1–6E-luokan ensimmäiselle oppitunnille. Oppilaat tervehtivät tuttuja koiria pysähtymällä paijaamaan niitä luokkaan saapuessaan.
Erityisluokanopettaja Juha Hiltunen pyytää lapsia asettumaan käsi kädessä piiriin ja sitten istumaan rinkiin. Lukukoirat siirtyvät ringin keskelle makoilemaan ja kuuntelemaan.
Sitten alkaa lukeminen. Jokainen oppilas lukee vuorollaan kirjaa ääneen, ja muut kuuntelevat rauhallisina. Samalla voi silitellä koiria.
– Kun koiralle lukee, stressitaso laskee. Koira ei kommentoi lukemista. Koiran läsnäolo parantaa keskittymistä ja innostaa lukemaan, lukukoirien ohjaaja Eeva Kenttä sanoo.
Pitkäkarvaiset kääpiömäyräkoirat Nekku ja Pätkis toimivat Vattuniemessä jo kuudetta vuotta lukukoirina. Eläimet ovat rauhallisia, ja ne on koulutettu tehtävään.
Hiltusen pienessä erityisluokassa on eri vuosiluokkien oppilaita, joiden lukutaito on eritasoista. Pieni ekaluokkalainen ei vielä osaa lukea, ja toisaalta toinen ekaluokkalainen lukee jo sujuvasti englantia, mutta ei vielä suomea.
Kolmasluokkalaisilla puolestaan voi olla haasteita lukemisen ymmärtämisessä tai ääntämisessä.
– Meillä on ollut todella ihania hetkiä lukukoirien kanssa. Lapset ovat tosi innoissaan ja jokainen saa heittäytyä siihen hetkeen, vaikka lukutaitoa ei vielä olisi, Hiltunen kertoo.
Lukukoiran tehtävänä on kuunnella lukijaa hiljaa, eikä se korjaa lukijan mahdollisesti tekemiä virheitä. Lukukoira auttaa monia lukujännityksestä tai lukivaikeuksista kärsiviä lapsia.
– Kun ollaan porukassa ja kaikki lukevat, se kasvattaa luottamusta omaan osaamiseen. Rima madaltuu ja rohkeus lisääntyy. Lukutaito kehittyy, kun lukee ääneen, Hiltunen sanoo.
Tänään luettavina ovat Franklin viettää juhlaa -kirja sekä englanninkielinen In the Desert. Jokainen oppilas lukee vuorollaan omantasoisesti, mutta hienosti. Muut osaavat kohteliaasti rauhoittua kuuntelemaan sitä, joka on lukuvuorossa.
Nekku ja Pätkis käyvät luokassa pari kertaa kuussa. Niillä on silloin aina ”työvaatteet” päällään eli vaaleanpunaiset huivit kaulassaan ja värikkäät hihnat ympärillään. Työvaatteiden pukemisesta ylle koirat tietävät olevansa töissä.
– Kolmen viikon päästä nähdään seuraavan kerran. Silloin meidän lukutaitomme on taas kehittynyt. Kun harjoitellaan oikein paljon, Hiltunen sanoittaa oppilaille.
Miltä lukukoirille lukeminen tuntuu lapsista? Mikä siinä on kivaa?
– On kivaa, kun ne tulevat moikkaamaan meitä.
– Ne näyttää ihanilta ja niitä voi silittää.
– Se on kivaa, kun ne nuolevat.
– On kivaa lukea niiden kanssa.
– Kivaa kun saa paijata.
Lukukoirat auttavat myös aikuisia lukijoita, esimerkiksi suomen kielen opiskelijoita. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja poistaa suorituspaineita. Lukukoiratoimintaa on tarjolla koulujen lisäksi esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja päiväkodeissa.
Kun Nekun ja Pätkiksen työvuoro Vattuniemessä päättyy, Eeva Kenttä riisuu niiltä huivit ja hihnat. On aika nauttia hetken vapaa-ajasta ja lenkistä ulkona raikkaassa syysilmassa. Sen jälkeen koittaa vielä päivän toinen työkeikka läheisessä leikkipuistossa, jossa lukukoirien asiakkaina on pikkulapsia vanhempineen.
