Lontoosta haettiin oppeja lapsiystävällisen Helsingin kehittämiseen

Helsinki vahvistaa työtään turvallisena ja lapsiystävällisenä kaupunkina. Apulaispormestari Johanna Laisaari osallistui Lontoossa Urban95 Academy -koulutukseen, jossa kaupungit eri puolilta maailmaa kehittävät ratkaisuja vauvojen, taaperoiden, lasten ja heidän läheistensä arjen parantamiseen.
Lapsia istumassa kaupungilla
Helsinkiä rakennetaan turvalliseksi, toimivaksi ja yhdenvertaiseksi kaupungiksi, jossa lapset ja perheet voivat liikkua, leikkiä, osallistua ja käyttää palveluita sujuvasti. Kuva: Jussi Hellsten

Urban95 Academy on kunnille suunnattu johtamiskoulutus, jonka tavoitteena on auttaa kaupunkeja suunnittelemaan ja toteuttamaan parempaa kaupunkiympäristöä pienille lapsille ja heidän huoltajilleen. Koulutus yhdistää varhaisen lapsuuden näkökulman kaupunkisuunnitteluun, palveluihin, liikkumiseen, julkisiin tiloihin ja johtamiseen. Lontoon koulutukseen osallistuivat apulaispormestari Johanna Laisaari, valaistuspäällikkö Marjut Kauppinen, yksikön päällikkö Taika Tuunanen sekä lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari.

Urban95 Academy -koulutus vahvistaa Helsingin kykyä edistää kaupunkistrategian mukaisia tavoitteita: Helsinkiä rakennetaan turvalliseksi, toimivaksi ja yhdenvertaiseksi kaupungiksi, jossa lapset ja perheet voivat liikkua, leikkiä, osallistua ja käyttää palveluita sujuvasti.

Lontoon lähiviikko järjestettiin 12.–16. lokakuuta 2026. Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa varhaislapsuuden kehitystä, käyttäytymisen muutosta, julkisia kampanjoita ja tarinankerrontaa, mediaviestintää, hallinnonalat ylittävää yhteistyötä sekä ihmislähtöisen kaupunkiympäristön havainnointia ja suunnittelua. Kaupunkitiimit kehittivät viikon aikana omia haasteitaan, viestintää ja toteutussuunnitelmiaan asiantuntijoiden tuella.

Lontoossa järjestetty koulutusviikko tarjosi Helsingille mahdollisuuden kehittää omaa työtään yhdessä kansainvälisten asiantuntijoiden ja muiden kaupunkien kanssa. Helsingin tavoitteena on vahvistaa lapsiystävällistä suunnittelua koko kaupungissa: keskustassa, uudistuvilla asuinalueilla sekä niissä arjen ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja perheet liikkuvat kaikkina vuodenaikoina.

Koulutukseen sisältyi myös vierailuja ja käytännön havainnointia eri puolilla Lontoota. Osallistujat tutustuivat varhaiskasvatuksen ja perheiden palveluihin, leikkiä ja liikkumista tukeviin ympäristöihin, ilmanlaadun merkitykseen sekä lapsi- ja perheystävällisiin katu-, puisto-, asumis- ja liikenneratkaisuihin. Viikko päättyi kaupunkitiimien esityksiin, palautteeseen ja jatkotyön suunnitteluun.

— Yksi erityisen tärkeä muistutus intensiivisellä koulutusviikolla oli se, että tarvitaan tekoja, ei puheita. Siksi me viemme ensimmäisiä asioita käytäntöön konkreettisesti heti lapsen oikeuksien viikolla marraskuun lopussa. Hyvä ja turvallinen kaupunki lapsille on sitä myös meille aikuisille ja se meidän tulisi muistaa kaikessa tekemisessä, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari.

Lapsiystävällinen Helsinki hyödyttää kaikkia kaupunkilaisia

Helsinki sai vuonna 2024 ensimmäisenä Pohjoismaiden pääkaupunkina UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Urban95 Academy -koulutus tukee tätä työtä vahvistamalla kaupungin osaamista siinä, miten lasten ja perheiden tarpeet voidaan huomioida entistä paremmin päätöksenteossa, suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä.

Kun kaupunkia suunnitellaan lapsen korkeudelta, ratkaisut palvelevat usein myös muita. Esteettömät reitit, levähdyspaikat, turvalliset kadut, viihtyisät puistot ja helposti hahmotettavat ympäristöt tukevat lasten lisäksi esimerkiksi ikääntyneitä, liikkumisesteisiä, vanhempia lastenvaunujen kanssa sekä kaikkia, jotka käyttävät kaupunkia arjessaan.

Koulutuksesta tukea keskustan ja uudistuvien alueiden kehittämiseen

Helsinki on jo kehittänyt kaupunkia lasten ja nuorten näkökulmasta yhdessä heidän kanssaan. Kaupunki on selvittänyt lasten ja nuorten kaupunkitilaan liittyviä toiveita. Lisäksi on toteutettu turvallisuuskävelyjä ja työpajoja sekä kokeiltu lasten ja nuorten toiveisiin perustuvia ratkaisuja. Malminkartanoon on tehty yhteisöviljelmä ja Kontula-aukiolle leikkiä, liikkumista ja oleskelua tukevia pop-up-ratkaisuja. Vuotalon etupihasta puolestaan tehtiin satojen lasten kanssa suunniteltu pelillinen ja yhteisöllinen kaupunkitila.

Mellunmäenaukiolla järjestettiin elokuussa toritreffit paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kaupunki kokeili uutta lapsille suunnattua Sormiskeitti-työpajamallia, jossa lapset pääsivät matalalla kynnyksellä rakentamaan sormiskeittialueen ja leikkimään sillä sekä kuvittelemaan vastaavia muutoksia julkisessa kaupunkitilassa. Samanlainen sormiskeittityöpaja järjestettiin myös Kannelmäen Welcome Day -tapahtumassa syyskuussa.

Viime talvena Meri-Rastilan Haruspuistossa loisti näyttävä Itämeri-aiheinen valoteos. Valoteos syntyi yhteistyössä alueen koululaisten kanssa ja sen tavoitteena oli kehittää lapsiystävällisempää pimeän ajan ympäristöä ja tuoda iloa alueen asukkaille talven keskelle. Valoprojekti ei ollut pelkkä taideteos, sillä sen yhteydessä syntyi myös työkalu, joka kokoaa lasten näkemyksiä pimeän ajan ympäristöjen suunnittelusta. Työkalun avulla kaupunki voi jatkossa huomioida lasten hyvinvoinnin näkökulmat entistä paremmin esimerkiksi turvallisuuden, osallisuuden ja elämyksellisyyden teemoissa.

Lasten ja nuorten kokemuksia on hyödynnetty myös valaistuksen parantamisessa Pukinmäessä ja Kontulassa. Turvattomiksi koettuja paikkoja ja reittejä on tunnistettu yhdessä, ja nuoret ovat osallistuneet uusien valaistusratkaisujen suunnitteluun. Kannelmäessä kehitetty poikkihallinnollinen yhteistyömalli on lisäksi laajentunut muille kaupunkiuudistusalueille, ja lapsilähtöinen suunnittelu on nostettu osaksi Helsingin arkkitehtuuriohjelmaa. Helsinki kehittää myös osallistumisen työkaluja, joiden avulla lasten ja nuorten näkemykset saadaan paremmin mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun.

Koulutus yhdisti verkko-opinnot ja Lontoon lähiviikon

Urban95 Academy on Van Leer Foundationin ja London School of Economics and Political Sciencen yhteinen johtamisohjelma. Kokonaisuuteen kuului seitsemän viikon verkkokoulutus ja viikoittaisia tapaamisia LSE:n opettajien, Van Leer Foundationin sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Lupaavimpia kaupunkitiimejä kutsuttiin jatkamaan työskentelyä Lontoossa järjestetylle lähiviikolle.