Lapsen oikeuksien edistäminen on laaja-alaista hyvinvoinnin edistämistä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pohjalta ja sitä tehdään kaikilla kaupungin toimialoilla.
Kevään kuluessa lapsen oikeuksien koulutuksiin on osallistuttu eniten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta ja siellä välittömästi lasten kanssa työtään tekevistä ammattiryhmistä perhe- ja sosiaalipalveluista, jossa onkin linjattu, että kaikki vakinaiset työntekijät käyvät johdatus lapsen oikeuksiin -koulutuksen kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Koulutukset on kuitenkin suunnattu kaikille kaupungin toimialoille. Lapsen oikeuksia edistetään myös kaupungin kehittämisessä, päätöksenteossa ja hallinnossa. Myös esimerkiksi kaupunki- tai liikennesuunnittelussa on otettava huomioon lapset ja lapsen oikeudet. On tärkeää, että paitsi kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä myös kaikilla lapsia koskevia päätöksiä valmistelevilla ja tekevillä on riittävä lasten ja nuorten oikeuksia koskeva osaaminen.
Koulutukset haastavat myös pohtimaan ja keskustelemaan työyhteisöissä siitä, kuinka hyvin lapsen oikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen työssä ja organisaatiossa toimii.
Kokonaisvaltaista ymmärrystä lapsen oikeuksien velvoittavuudesta
Yksi lapsen oikeuksien koulutukseen jo osallistunut on projektikoordinaattori Susan Demirtas kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Hän on Harrastamisen Suomen malli Helsingissä -koordinaattori, vastuullaan digitaaliset ja muut harrastukset.
– Olen käynyt Johdatus lapsen oikeuksiin - sekä Lapsen oikeuden vapaa-ajalla ja harrastuksissa -koulutukset. Tarkoituksenani on käydä koulutuksista vielä ainakin Lapsen oikeudet – Osallisuus ja osallistuminen. Tunsin lapsen oikeuksia jo entuudestaan jonkun verran. Se on aihe, johon en ole syvemmin aiemmin perehtynyt, mutta olen ollut tietoinen siitä, että on olemassa kansainväliset lasten oikeudet, jotka ovat sitovat ja hieman niiden tematiikkaa. Tiesin, että niiden pohjalta tulee turvata lapsille turvallista arkea ja että lapset saavat vaikuttaa, tai ainakin heitä tulee kuulla, esimerkiksi huoltajuuskysymyksissä asuinpaikkaansa liittyen. Koulutukset sekä vahvistivat aiempaa tietoani että laajensivat sitä, Demirtas sanoo.
– Koulutusten avulla ymmärsin, kuinka kokonaisvaltaisesti lapsen oikeudet meitä kunnan työntekijöitäkin julkista valtaa käyttäessämme velvoittavat; kaikessa lapsiin liittyvässä tulisi pitää heidän etunsa keskiössä. Aina se ei tosin ole yksiselitteistä, kuten koulutuksissakin todettiin.
– Työssäni hankin harrastuksia lapsille ja nuorille. Vapaa-ajalla puolestaan toimin lasten ja nuorten koripallovalmentajana. Etenkin vapaa-ajan ja harrastamisen kokonaisuuteen keskittyvä koulutus oli hyödyllinen minulle monella tasolla. Koulutus vahvisti omaa toimintaani valmentajana – toimin monessa kohtaa tavoilla, joita koulutuksessa nostettiin esiin.
Koulutuksista on yksittäisten kouluttautujien lisäksi hyötyä myös laajemmin työyhteisöille.
– Koulutukset saivat minut pohtimaan, mitä voisimme Harrastamisen mallin tiimissä tehdä, jotta lapsen oikeudet tulevat paremmin huomioitua. Jo nyt harrastamisen Suomen mallin harrastukset valitaan kuulemisen pohjalta. Kuulemisessa käytettävän kyselyn osalta on paikallaan kuitenkin pohtia, onko se kaikille saavutettava ja toteutuuko aito kuuleminen kaikkien lasten tai lapsiryhmien kohdalla kyselyn avulla, Demirtas jatkaa.
– Toinen mahdollinen kohta miettiä lasten oikeuksien toteutumista liittyy siihen, miten harrastusmahdollisuuksista viestitään ja miten niihin pääsee mukaan. Toteutuuko esimerkiksi syrjinnän kielto tosiasiallisesti? Koulutuksen myötä pohdin myös, miten meidän hankkimissamme harrastuksissa ohjaajat osaisivat toimia lasten oikeuksia noudattaen. Vinkkasinkin koulutuksesta harrastusten järjestäjillemme, jotka vastaavat ohjaajien rekrytoinnista ja harrastussisältöjen toteuttamisesta.
Lapset hyötyvät koulutuksista myös silloin kun tietoa lapsen oikeuksista hankkivat ne työntekijät, jotka eivät ole työssään välittömästi lasten ja nuorten kanssa tekemisissä.
– Koen tärkeäksi ja hyödylliseksi, että näitä teemoja pohditaan, kun tuotetaan palveluja lapsille ja nuorille, vaikka emme itse lapsia olekaan ohjaamassa. Toimintamalleista tulisi rakentaa sellaisia, että ne tukevat ja mahdollistavat lasten oikeuksien toteutumisen, summaa Susan Demirtas.
Helsinki mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuodesta 2021
Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat.
Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.
Onnistuneesta kehittämistyöstä Unicef voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Helsingin onnistuminen lapsiystävällisyyden kehitystyössä ja tulosten saavuttamisessa arvioidaan Unicefissa vuonna 2024.
Lapsen oikeuksien koulutukset on tuottanut valtioneuvoston kanslia.