Kuuden suurimman kaupungin palvelujen asiakasmäärät kasvaneet ja toimintaympäristön muutokset vaikuttaneet kustannuskehitykseen

Palvelukokonaisuuksien vertailutiedot päivittyvät vuosittain

Vertailutietoa on kerätty kaupunkien tuottamien palvelujen kustannuksista, asiakasmääristä ja palvelujen vaikutuksista. Kuutoskaupunkien palvelutietojen vertailut tuovat esiin suurten kaupunkien erityispiirteitä ja lainsäädännön muutosten vaikutuksia palveluihin. Palvelukokonaisuuksien kustannustiedot ja asiakasmäärät päivittyvät vuosittain.

Kuutoskaupunkien palvelut tavoittavat merkittävän osan väestöstä

Kuutoskaupunkien palveluissa kävijämäärät ovat suuret, ja palvelut tavoittavat merkittävän osan väestöstä. Vuonna 2024 palvelukokonaisuuksien asiakasmäärät ovat nousseet.

• Kirjastokäyntejä tehtiin yhteensä 21 milj. eli 11 käyntiä asukasta kohden (muutos edelliseen vuoteen +6,4 %)
• Uimahallikäyntejä tehtiin yhteensä 7,1 milj. eli 3,7 vierailua asukasta kohden (muutos edelliseen vuoteen +6,3 %)
• Etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjä oli yhteensä 8 026 eli 2,1 % suhteutettuna 15-28-vuotiaaseen väestöön (muutos edelliseen vuoteen +16,5 %)
• Perusopetuksessa oli yhteensä hieman yli 174 000 1.–9. vuosiluokkien oppilasta (muutos edelliseen vuoteen +0,4 %)
• Varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 90 751 varhaiskasvatusikäistä lasta (muutos edelliseen vuoteen + 0,2 %).

Varhaiskasvatuksen kustannukset kuutoskaupungeissa nousseet

Varhaiskasvatuksen kustannukset kuutoskaupungeissa ovat nousseet nopeasti vuosina 2021–2024 etenkin henkilöstökulujen ja tilakustannusten kasvun sekä useiden lakimuutosten seurauksena. Samaan aikaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kasvanut, asiakasmaksutulot pienentyneet ja palvelutarpeet moninaistuneet, mikä on tehnyt kustannusten hallinnasta entistä haastavampaa.

Palveluverkko vaikuttaa kirjastojen kustannustehokkuuteen

Kuutoskaupunkien kirjastojen toimintaympäristö poikkeaa muusta Suomesta, sillä väestö kasvaa nopeasti ja on keskimääräistä nuorempaa sekä monikielisempää. Kirjastotilojen tarve on tämän vuoksi huomioitava jo kaavoitusvaiheessa ja henkilöstöresursseja suunnattava erityisesti lasten, nuorten ja monikielisten asukkaiden lukutaitotyöhön. Omatoimikirjastot toimivat vertailutietojen mukaan kustannustehokkaina lainauspisteinä, kun taas suuremmat aluekirjastot tarjoavat kattavammat palvelut ja tukevat laajasti kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta.

Kehittämistoimenpiteillä parannettu liikunnan harrastustarjontaa  

Kuutoskaupungeissa on pyritty parantamaan liikunnan harrastustarjontaa ja sitä koskevaa viestintää. Tätä kaupungit ovat tehneet poikkihallinnollisessa yhteistyössä liikuntaseurojen, -yhdistysten ja -järjestöjen kanssa. Toimenpiteiden kohdentamista ja vaikuttavuutta on tarkasteltu MOVE!-mittausten kautta tavoitteena tulosten positiivinen kehityssuunta. MOVE!-tulosten mukaan fyysinen toimintakyky on noin kolmanneksella kuutoskaupunkien 5. ja 8. luokan oppilaista terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla ja kaupungeissa tehdään jatkuvasti työtä tilanteen parantamiseksi.

Kaupunkien kehittämistoimenpiteet näkyvätkin positiivisena kehityksenä liikunta-aktiivisuudessa.  Kouluterveyskyselyn (THL) tulokset osoittavat, että suositusten mukaan liikkuvien alakoululaisten ja yläkoululaisten osuus on vuosina 2023–2025 selkeästi noussut tai pysynyt vähintään samalla tasolla kaikissa kuutoskaupungeissa.

Kuutoskaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu – ovat Suomen kuusi suurinta kaupunkia. Näissä kaupungeissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista eli yli kolmannes koko maan väestöstä. Kuutoskaupungeissa on yli 40 % suomalaisista työpaikoista ja niissä tehdään 55 % Suomen bruttokansantuotteesta.