Korkeasaaren eläimiä vilvoitetaan jäisillä herkuilla ja vesikylvyillä

Korkeasaaressa pidetään huolta eläinten hyvinvoinnista kullekin lajille sopivin viilennyskeinoin. Tarjolla on erilaisia jäädytettyjä herkkuja ja vesikylpyjä.
Tiikerin jääherkku sisältää lihaa.

Korkeasaaressa pidetään huolta eläinten hyvinvoinnista kullekin lajille parhaiten sopivin viilennyskeinoin. Helteisellä säällä eläimet vetäytyvät mielellään varjoon lepäilemään ja vilvoittelevat vedessä. Ruokahalu kärsii kuumasta ja eläintenhoitajat ovatkin järjestäneet eläimille monenlaista helpotusta.

Korkeasaaren eläimille valmistetaan monenlaisia kylmiä herkkuja: karhujen jätskilaatikoissa hunajaveteen on jäädytetty pähkinöitä, marjoja ja ruusunlehtiä, ja berberiapinoiden tikkumehujäissä maistuvat mango ja siemenet. Kissaeläinten jäälaatikoissa on lihaa, saukkojen jäävirikkeisiin on piilotettu kalaa tai simpukoita, ja ahma herkuttelee rottajäällä. Jäähdytetyt hunajamelonisiivut ja omenat ovat villisikojen ja pekareiden suosiossa.

Vesi viilentää eläimiä

Uimisesta nauttivat eläimet viihtyvät nyt vedessä. Saukot ottavat kaiken ilon irti uusitun tarhansa suuresta altaasta, puroista ja lammista. Amurintiikerit ja karhut voivat lojua vedessä kaulaansa myöten ja niitä myös kannustetaan uimaan veteen annettavilla virikkeillä. Monella lajilla on pienempiä kylpyaltaita käytössään, ja kaikkien lajien juomavesitarjonnasta pidetään nyt erityistä huolta.

Sadettimet ja vesisuihkut virkistävät kuumalla säällä sekä eläimiä että kasveja. Eläinkunnan paksuturkkisimmat otukset eli myskihärät makoilevat mielellään märässä maassa ja kengurut oleilevat sadettimen sumussa. Villisiat puolestaan kieriskevät viilentävässä mutakylvyssä, ja milujen sekä pekarien tarhoissa on vetisiä lutakoita.

Eläinten luontaiset taipumukset otetaan huomioon

“Tänä kesänä hellehelpotukselle on ollut erityinen tarve. Kehitämme jatkuvasti eläimille niiden luontaiseen käyttäytymiseen sopivia viilennyskeinoja ja seuraamme eläinten mieltymyksiä. Esimerkiksi saukkojen toista pesäkoppia on viilennetty pakastetuilla vesipulloilla ja nyt tarkkailemme, kummassa pesäkopissa saukot tykkäävät nukkua”, kertoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.

Korkeasaaren trooppisissa taloissa sen sijaan vaihtolämpöiset ja ympärivuotiseen lämpöön sopeutuneet eläimet pärjäilevät nyt vallan mainiosti. Kilpikonnat ja käärmeet liikkuvat enemmän kuin viileillä keleillä. Talojen lämmitys ja osa eläinten omista lämpölampuista eivät ole tarpeen.

Lisää aiheesta:

Korkeasaari(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaari