Helsingin kaupunginkirjasto ottaa käyttöön Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän, joka on käytössä kaikilla muilla Suomen yleisillä kirjastoilla. Helsinki on tähän asti käyttänyt omaa luokitusjärjestelmäänsä. Nyt kaupunki liittyy koko maan yhteiseen järjestelmään, mikä tekee yhteistyöstä Helmet-kirjastojen ja muiden kuntien välillä entistä sujuvampaa.
Asiakkaille muutos näkyy ennen kaikkea kirjaston käytön helpottumisena. Jatkossa teokset löytyvät samasta hyllypaikasta niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Myös esimerkiksi uutuuskirjat saadaan Helmet-kirjastojen asiakkaille nopeammin saataville, kun koko alueella käytetään yhteistä luokitusjärjestelmää.
– Helsinki kehitti 1940-luvulla oman luokitusjärjestelmän. Nyt yhteisen järjestelmän myötä yhteistyö Suomen kirjastokentän sekä koko kustannusalan ekosysteemin kanssa on entistä helpompaa, kertoo Helsingin kirjastoverkon yhteisten palvelujen päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.
Helsinkiläisnuoret mukaan tarroitustalkoisiin
Käytännössä luokitusmuutos tarkoittaa sitä, että noin 650 000 kirjaa ja muuta aineistoa saa uuden tarran, joka kertoo mihin luokkaan teos kuuluu. Kaikkia kirjaston teoksia ei kuitenkaan tarvitse tarroittaa uudelleen, sillä esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisessä kertomakirjallisuudessa ei käytetä luokitustarraa. Projekti koskee mm. tietokirjallisuutta, runoutta, sarjakuvia, musiikkia sekä vieraskielistä kirjallisuutta.
Luokitusmuutos vaikuttaa myös teosten paikkoihin hyllyissä. Kirjaston hyllyt järjestetään uuden luokitusjärjestelmän mukaan ja osa aineistosta siirtyy uusille hyllypaikoille. Muutostyön aikana asiakkaiden voi olla hankalaa löytää kirjoja uudesta paikasta tai varausten kulku saattaa olla tavallista hitaampaa. Ylimenovaiheen aikana kirjastoissa on teoksia sekä vanhalla että uudella luokituksella.
– Henkilökunta on asiakkaiden apuna muutoksessa. Opetellaan yhdessä uutta – asiakkaat ja työntekijät rinnakkain. Muutos on suunniteltu tarkkaan, joten uskon kaiken sujuvan mallikkaasti, sanoo projektisuunnittelija Samu Eeve.
Tarroitustyötä varten Helsingin kaupunginkirjasto palkkaa kirjastolaisten avuksi 25 helsinkiläistä 15–17-vuotiasta nuorta Treamer-sovelluksen kautta. Työt alkavat lokakuussa 2025 ja jatkuvat kevääseen 2026 asti, jolloin suurin osa aineistosta on tarroitettu ja hyllyt järjestetty uuden järjestelmän mukaisiksi.
Kun projekti valmistuu keväällä 2026, Helsingin kirjastot toimivat osana yhteistä valtakunnallista järjestelmää. Muutos tekee kirjaston käytöstä entistä sujuvampaa ja vahvistaa Helsingin asemaa osana koko Suomen kirjastoverkkoa.