Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyisi Hernesaaren asemakaavan ja asemakaavamuutoksen. Kaavaratkaisu koskee Hernesaarta, Eiran eteläosaa ja vesialuetta. Aluetta suunnitellaan noin 7 100 asukkaalle ja 3 000 työpaikalle. Alueen monipuoliset palvelut hajautetaan elävöittämään korttelialueita siten, että matkailu- ja vapaa-ajan palvelut tukeutuvat ranta-alueisiin.
Hernesaaren itärantaan Merisataman jatkeeksi on suunniteltu rantapuistoa, jossa on uimaranta, lähiliikuntapalveluita ja vesiurheilukeskus. Alueelle on tulossa myös vierasvenesatama.
Hernesaarta suunnitellaan autoriippumattomana ja siten vähäautoisena tiiviin kaupunkirakenteen alueena, jossa liikenne tukeutuu pääosin kävelyyn, pyöräilyyn ja raidejoukkoliikenteeseen.
Kaavaratkaisu etenee kaupunginvaltuustoon.
Kaupunkistrategiaa toteutetaan talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä ohjelmallisilla kokonaisuuksilla
Kaupunginhallitus päätti Helsingin uuden kaupunkistrategian täytäntöönpanosta. Kaupunginhallitus kehotti lautakuntia ja johtokuntia, keskushallintoa ja toimialoja sekä tytäryhteisöjä toteuttamaan kaupunkistrategiaa, huomioimaan sen toiminnan suunnittelussa ja tulosbudjettien toteutuksessa sekä ottamaan kaupunkistrategian lähtökohdaksi valmisteltaessa valtuustokauden myöhempiä talousarvioita ja muita suunnitelmia.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunkistrategiaa toteutetaan valtuustokaudella 2025–2029 kolmella ohjelmallisella kokonaisuudella, jotka ovat yhteen kokoavat ohjelmakokonaisuudet, uudistavat ohjelmat ja vakiintuneet ohjelmat.
Yhteen kokoavassa ohjelmakokonaisuudessa olemassa olevia ohjelmia kootaan yhteen ja päivitetään tarvittavilta osin strategian mukaiseksi. Yhteen kokoavia ohjelmakokonaisuuksia ovat ympäristö- ja ilmastokokonaisuus sekä liikennekokonaisuus.
Uudistavat ohjelmat liittyvät myös kaupunkistrategian keskeisten painopisteiden toteuttamiseen. Uudistavia ohjelmia ovat segregaation ehkäisemisen tavoitteet, kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteet, merellinen Helsinki -toimenpideohjelma ja kauniimpi Helsinki -ohjelma.
Vakiintuneiden ohjelmien kokonaisuuden muodostavat lakisääteiset ohjelmat ja kaupungin omat valtuustokausittain uusittavat ohjelmat, joilla on vakiintunut valmistelu- ja päätöksentekomenettely.
Helsinki liittyy julkisen alan energiatehokkuussopimukseen
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsingin kaupungin liittymisen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet.
Suomessa on haluttu tehostaa energiankäyttöä kunkin alan ja toimijan sopivimmiksi ja kannattavimmiksi valitsemilla keinoilla sen sijaan, että energiansäästöä ohjattaisiin esimerkiksi kaikille yhteisillä lakisääteisillä toimenpiteillä. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta.
Lausuntoja ministeriöille
Kaupunginhallitus päätti antaa kaksi lausuntoa. Lausunto ympäristöministeriölle koskee luonnosta hallituksen esitykseksi opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista.
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle koskee työryhmän raporttia ehdotukseksi taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
Lausunnot on luettavissa kokonaisuudessaan päätöstiedotteesta.
Kaikki kaupunginhallituksen päätökset ja mahdolliset äänestykset löytyvät päätöstiedotteesta. Päätöstiedote julkaistaan kaupunginhallituksen asiakirjat -sivulla.
