Hyppää pääsisältöön

Kalasataman taide

Kalasataman pitkän rakentamisvaiheen aikana alueella asutaan, työskennellään ja siellä liikutaan. Asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi Kalasatamaan tehdään ympäristötaidetta, joka voi olla pysyvää, väliaikaista tai erilaisia tapahtumia. Kalasataman ympäristötaide on tarkoitettu kaikille ja siitä voi myös nauttia monin tavoin: veistos voi toimia vaikka istuimena.

Tapahtumat ja taide Kalasatamassa

Asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi Kalasatamaan toteutetaan ympäristötaidetta. Ympäristötaide voi olla pysyvää (70 %), väliaikaista (15 %) tai erilaisia tapahtumia (15 %).
Ympäristötaideprojektia ohjaa Helsingin kaupungin kaupunginkanslia yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Ympäristötaide rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla, 10 euroa per kerrosneliömetri.

Video Kalasataman ympäristötaidehankkeesta

Videossa on esillä Kalasataman pysyviä ja väliaikaisia ympäristötaideteoksia sekä taidetapahtumia vuonna 2019.

Pysyvä taide: Early One Morning, Eternity Sculpture
 

Taiteilija: Jacob Dahlgren

Teoksen kuvaus: Teräsveistos on halkaisijaltaan kymmenmetrinen ja kohoaa noin neljään metriin. Ruotsalaisen taiteilijan mukaan teos on kuin leikki, jossa piirretään yhtenäisellä viivalla nostamatta kynää paperista.

Jacob Dahlgren haluaa luoda kaupunkiin tiloja, jotka tarjoavat mahdollisuuden hengähdystaukoon ja leikkiin. Early One Morning, Eternity Sculpture kutsuu luokseen ja sitä voikin ajatella kohtaamispaikkana, sillä sen alimpien tasojen päälle voi istua - kiipeily on kuitenkin kielletty.

Teos valmistui 2019.

Osoite: Capellanaukio 1

Early One Morning, Eternity Sculpture Kuva: Maija Astikainen
Early One Morning, Eternity Sculpture Kuva: Maija Astikainen

Pysyvä taide: Veteen piirretty viiva    

Taiteilija: Timo Heino

Teoksen kuvaus: Kaksitoista metriä korkea veistos koostuu hiilenmustasta kanootista ja siitä maahan kaareilevasta terästangosta. Taitelija Timo Heino on ottanut lähtökohdakseen teoksen ympäristön, sijainnin merellisyyden ja asuinyhteisön. Veistos muodostaa eräänlaisen visuaalisen soinnun ympäröivien rakennusten, kiilamaisen piha-alueen ja katutilan muodostamassa kokonaisuudessa.

Kajakin muoto viittaa jo esihistoriallisena aikana käytettyyn merelliseen kulkuneuvoon, joka vuosituhantisen kehityksen myötä virtaviivaistuneena ja hi-tech-materiaaleista koostuvana päivittyy vauhdin ja lentämisen aikakauteen. Valoa heijastava, soljuileva terästanko symboloi kanootin jälkeensä jättämää, veden muodostamaa vanaa – veteen piirrettyä viivaa.

Teos valmistui keväällä 2014.

Osoite: Capellan puistotie 3

Veteen piirretty viiva Kuva: Tero Pajukallio
Veteen piirretty viiva Kuva: Tero Pajukallio

Pysyvä taide: Kuukkeli

 
Taiteilija: Villu Jaanisoo

Teoksen kuvaus: Kuukkeli on lähes kuusi metriä korkea värikäs veistos, jonka ulkopinta on durat-uusiomuovituotetta, jota on käytetty teoksessa yhteensä noin 4000 kiloa.  Teräsrungon varaan rakennetun teoksen nokka ja jalat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Jaloissa on teollisuudessa käytössä olleita palloventtiileitä.
Teoksen lähtökohtana ovat Kuukkelille kansantaruissa annetut erityisominaisuudet. Kuukkelia, ”sielunlintua”, pidettiin metsässä liikkuvien ystävänä ja suojelijana. Kuukkelille tai kuukkelin näkemiselle on annettu erilaisia syvällisiä merkityksiä. ×

Teos valmistui keväällä 2016.

Osoite: Junonkatu 2

Kuukkeli Kuva: Tero Pajukallio
Kuukkeli Kuva: Tero Pajukallio

Pysyvä taide: Istuinveistokset

Taiteilija: Marjukka Korhonen

Teoksen kuvaus: 14-osainen tilataideteos, Istuinveistokset. Kolmen erilaisen tuoliryhmän lähtökohtana ovat olleet Kalasataman läheisten kaupunginosien tuolimallit 1900-luvun työläiskodeista. Ne tuovat rakentuvan kaupunginosan julkiselle ranta-alueelle muistuman alueen menneestä elämästä. Tuoleissa yhdistyvät yksityisten kotien intiimi tunnelma ja avoin julkinen tila. 

Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltavaksi, myös käytettäväksi. Penkkien sijoittelu kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta julkisten kalusteiden sijoittelusta.

Istuinveistokset on valmistettu haponkestävästä teräksestä, sillä käytettäväksi tarkoitettu tilataideteos vaatii erityistä kestävyyttä. Teoksen metallipinnat on hiottu kiiltäväksi ja osaksi maalattu. Tuoleilla istuvat ihmiset ja heidän kosketuksistaan jäävät jäljet muuttuvat osaksi teosta.

Teos valmistui vaiheittain 2016, 2018 ja 2019.

Osoite: Parrulaituri ja Capellanaukio

Istuinveistokset Kuva: Tero Pajukallio
Istuinveistokset Kuva: Tero Pajukallio

Pysyvä taide: Harppi ja tähdet

Taiteilija: Riikka Puronen

Teoksen kuvaus: Riikka Purosen mukaan teoksessa kohtaavat kaksi erilaista näkemystä maailmasta. Harppi edustaa matemaattista maailmankuvaa, jossa maailman ilmiöitä voi mitata ja todentaa. Harpin keskiakselilla tasapainottelevat kaksi astiaa, joiden sisältö on tuntematonta ja nimeämisen ulottumattomissa. Teos kohoaa Toukolan rantapuiston maamerkkinä Kyläsaarenkujan, Roomankadun ja meren välisellä viheralueella. Myös teoksen sijainnissa yhdistyvät erilaiset elämisen ja kaupunkirakenteen elementit. Se on keskellä asuinkerrostalojen ja oppilaitosten ympäröimää, mereen ulottuvaa ulkoilualuetta. 

Seitsenmetrinen veistos on rakennettu erivärisiksi käsitellyistä teräksestä ja alumiinista. 

Teos valmistui toukokuussa 2018.

Osoite: Toukolan rantapuisto

Harppi ja tähdet Kuva: Maija Toivanen
Harppi ja tähdet Kuva: Maija Toivanen

Pysyvä taide: Big Be-Hide

Taiteilija: Alicja Kwade

Teoksen kuvaus: Parrulaiturille sijoitetussa Big Be-Hide -teoksessa luonnonkivi ja sen metallinen kopio on aseteltu symmetrisesti kaksipuolisen peilin molemmin puolin. Lähestymiskulmasta riippuen peili joko heijastaa tai luo läpinäkyvyyden illuusion; se sekä kätkee että täydentää. Peilistä heijastuva ympäristö muodostaa aukon maisemasta ja todellisuudesta toiseen. 
Teos johdattaa pohtimaan samanlaisuutta ja erilaisuutta sekä rinnakkaisten maailmojen mahdollisuuksia. Puolalaissyntyisen, mutta Saksassa vaikuttavan, Alicja Kwaden mukaan arkinen maailmamme perustuu sosiaalisiin sopimuksiin, joita luomme havainnoistamme. Ymmärryksemme todellisuudesta ja ehdottomina totuuksina pitämistämme asioista on puutteellinen, koska se rakentuu aistiemme rajallisuudelle.

Teos oli esillä Vallisaaressa kesällä 2021 osana Helsinki Biennaalia. Kalasatamaan teos sijoitettiin 2022.

Osoite: Parrulaiturin laituriuloke Kalasatamanpuiston kohdalla

Big Be Hide Kuva: HAM/Maija Tolvanen
Big Be Hide Kuva: HAM/Maija Tolvanen

Pysyvä taide: Pars Pro Toto

Taiteilija: Alicja Kwade

Teoksen kuvaus: Pars Pro Toto koostuu kahdeksasta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kivipallosta. Taiteilija valitsi Helsinkiin toteutettuun teokseensa pääosin pohjoismaisia kivilajeja. Kivissä näkyy niiden muinainen syntyprosessi, ikä ja ajan kulku. Teoksen latinankielinen nimi Pars Pro Toto, ”osa edustaa kokonaisuutta” ilmaisee yhden teoksen ulottuvuuksista: maailmankaikkeuden rakenteet toistuvat samanlaisina atomeista aurinkokuntiin. Yksilöiden olemassaolo suhteutuu ajan ja aineen valtaviin mittakaavoihin. 

Teos oli esillä Vallisaaressa kesällä 2021 osana Helsinki Biennaalia. Kalasatamaan teos sijoitettiin 2022.

Osoite: Capellanranta, rantaportaikko

Pars Pro Toto Kuva: HAM/Maija Tolvanen
Pars Pro Toto Kuva: HAM/Maija Tolvanen

Väliaikainen taide: Keksitty menneisyys

  
Taiteilija: Raimo Saarinen

Teoksen kuvaus: Teos Keksitty menneisyys Englantilaisaukiolla Redin vieressä kuvaa veistoksellisia raunioita, jotka kasvillisuus on vallannut. Teoksessa kasvaa lajeja eri mantereilta. Kasvillisuus elää ja muuttuu ja tuo teokseen kasvuun, kukoistukseen ja lakastumiseen liittyvät ajalliset ulottuvuudet. Siten ei vain teoksen rakennustaide vaan myös kasvillisuus kokee nykyisyyden, tulevaisuuden ja menneisyyden. Ajan runtelemilta näyttävät rakennelmat ovat rapattua ja maalattua kevytsoraharkkoa.  Teoksen muotokieleen ja kirkkaaseen värimaailmaan taiteilija on saanut vaikutteita Meksikosta, jossa hän oli pystyttämässä näyttelyä aloittaessaan teoksen suunnittelemisen. Tutustuttuaan Kalasataman alueeseen ja kulttuurihistoriaan hän löysi samaa väripalettia vanhojen veneiden kirkkaista, lohkeilevista maalipinnoista.

Teos valmistui kesäkuussa 2020 ja oli esillä myös kesän 2021.

Keksitty menneisyys Kuva: Raimo Saarinen
Keksitty menneisyys Kuva: Raimo Saarinen

Väliaikainen taide: Flamigos

Taiteilija: Pasi Rauhala

Teoksen kuvaus: Teos Flamigos ottaa haltuun sekä Kulosaaren sillan alla olevan pylväikön että joutomaan Capellan puistotien varrella. Teoksen nimi on yhdistelmä sanoista flamingot ja amigos (espanjaa, tarkoittaa suomeksi ystäviä). Teos viittaa Kalasataman vastarannalla Korkeasaaren eläintarhassa eläneeseen flamingoparveen. Vuonna 2010 tarhalle livahtanut kettu raateli kaksi flamingoa. Loput linnut kuolivat shokkiin. Teoksen kiinteä osa on sillan pylväissä, joihin Rauhala toteuttaa liikehtivien flamingojen parven teräksisten elementtien ja ohjelmoidun valon avulla. Toinen osa on virtuaalinen, ja se on nähtävissä mobiililaitteeseen maksutta ladattavan lisätyn todellisuuden (AR) Arilyn-sovelluksen kautta. Sovellus tekee näkyväksi joutomaalle sillan alle animoituja flamingohahmoja.

Teos valmistui syksyllä 2019.

Flamigos Kuva: Pasi Rauhala
Flamigos Kuva: Pasi Rauhala

Väliaikainen taide: Valomerkki rannalta

Taiteilija: Tatu Tuominen

Teoksen kuvaus: Kaksiosainen teos Valomerkki rannalta luotaa Kalasataman lähialueiden historiaa merenkäynnin ja laitakaupungin arjen näkökulmista. Teoksen ensimmäinen osa on valoteos, joka näkyy Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmistä ikkunoista Sompasaarenkanavan ympäristössä liikkuville. Ohjelmoitu valoteos on nähtävissä kahdenkymmenen minuutin välein iltaisin klo 19-22 vuoden 2020 helmikuun loppuun saakka. Teoksen toisena osana taiteilija jakaa Sompasaareen väliaikaisen valoteoksen aikana valmistuviin uusiin asuntoihin Eero Haapasen kirjoittaman tietokirjan Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013). Kirja käsittelee Karlssonin kalastajasuvun tapahtumarikasta elämää Vanhankaupunginlahdella ja muualla Helsingissä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Teos kertoo muun muassa alueella kieltolain aikaan harjoitetusta pirtun salakuljetuksesta ja sen ympärille kehittyneestä rikollisesta elämäntavasta. Kirja paljastaa myös, kuinka Helsinki ja sen asukkaiden arki ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana.

Teos oli nähtävissä 10/2019-2/2020.

Valomerkki rannalta Kuva: Visa Knuuttila
Valomerkki rannalta Kuva: Visa Knuuttila

Väliaikainen taide: Kalasataman mammutti

   
Taiteilija: Riitta Kopra

Teoksen kuvaus: Mammutti on Riitta Kopran kuvataideakatemian opintoihin liittynyt työ. Teräksestä, turpeesta ja muista luonnonmateriaaleista, kuten maksaruohoista ja puolukanvarvuista, rakennettu teos on kooltaan aidon mammutin kokoinen. Kopra pohtii teostaan näin: ”Suomessa vanhin turvesuo on ajoitettu noin 10 000 vuoden taakse. Tässä tulee ajallinen yhteys mammutteihin, jatkuvuuden ja väliaikaisuuden kohtaaminen: Mammutteja oli ainakin 4 miljoonaa vuotta ja ne hävisivät 10 000 vuotta sitten, tavallaan siis aika äskettäin. Ihminen voisi yrittää sijoittaa itseään evoluution aikajanalle ja miettiä, olemmeko sittenkään kaiken keskipiste ja huipentuma”.
Kalasatamaan Mammutti sopii hyvin, koska vieressä on Korkeasaaren eläintarha, jonka yhtenä tavoitteena on suojella uhanalaisia eläimiä.

Mammutti sopii Kalasatamaan myös siksi, että koko alueen rakentaminenhan on jo itsessään mammuttimainen projekti. Mammutti on kärsinyt ilkivallasta vuosien varrella, mutta se saa olla vielä vuosia Kalasataman eteläkärjessä kunnes rakentaminen alueella alkaa.

Teos valmistui 2012.

Osoite: Kalasataman kaakkoiskärki

Kalasataman mammutti Kuva: Riitta Kopra
Kalasataman mammutti Kuva: Riitta Kopra

Väliaikainen taide: Kalasataman joulukuusi

Taideteos: Kalasataman joulukuusi

Suunnittelija: Marjut Kauppinen

Teoksen kuvaus: Kalasataman joulukuusi on tuonut valoa kalasatamalaisten jouluun 2014-2016.

Kalasataman joulukuusi Kuva: Tero Pajukallio
Kalasataman joulukuusi Kuva: Tero Pajukallio

Väliaikainen taide: Kalasataman jouluvalot 2021

Taideteos: Kalasataman jouluvalot

Suunnittelija: Marjut Kauppinen

Teoksen kuvaus: Kalasatamanpuiston valomaston jouluvalot ovat tuoneet valoa kalasatamalaisten jouluun vuodesta 2020 alkaen. Valopallon sävy vaihtuu lämpimästä kylmemmän sävyiseksi vuodenvaihteessa.

Kalasataman jouluvalot Kuva: Tero Pajukallio
Kalasataman jouluvalot Kuva: Tero Pajukallio