Jätkäsaaressa asuva Derrick Henderson ihmettelee infokyltin tekstiä keskellä Hyväntoivonpuiston uutta eteläosaa. Suomessa neljä vuotta asuneen yhdysvaltalaisen suomi on vielä auttavaa.
”Tarkoittaako teksti, että puisto aukeaa kesäkuussa?” Henderson kysyy.
”En malta odottaa!”
Henderson hieman pettyy kuullessaan, että uudet osat avataan vasta loppuvuodesta.
Helsingin kaupungin projektinjohtaja Petra Rantalainen vahvistaa asian.
”Piknikille ei puiston eteläosaan päästä vielä tänä kesänä.”
Myös Länsisatamankadun ylittävän, maaliskuussa 2023 paikoilleen asennetun oranssin sillan rakentaminen on vielä kesken.
”Sillan kansi pitää raudoittaa ja valaa, kaiteet ja valaistus asentaa sekä rakentaa portaat alas kadulle”, projektinjohtaja Katariina Verkamo kertoo.
”Toiveissamme on saada silta käyttöön tulevana syksynä, viimeistään lokakuussa.”
Sillan valmistuminen liittyy ympäröivän puistoalueen valmistumiseen. Puiston osien valmistumiseen taas vaikuttavat läheisten talohankkeiden aikataulut, joihin on tullut viivästymisiä. Esimerkiksi Atlantinkadun varrella, puiston länsilaidalla kokonaisen korttelin rakentaminen on viivästynyt muun muassa ARA-lainaongelmien vuoksi.
Korttelin viivästyminen vaikuttaa Atlantinkadun varrelle sijoittuvan, puistosta ulkonevan taskupuiston ja sinne tulevan kaupungin leikkipuiston rakentamiseen.
”Korttelin alle rakennettavan pysäköintihallin ja sen kulkurampin rakentamiselle tarvitaan tilaa leikkipuistolta. Rakentamisen aikataulusta ei ole vielä tietoa”, Rantalainen kertoo.
Myös muissa hankkeissa puiston laidoilla on viivästymisiä.
”Niiden vaikutukset puiston valmistumiseen eivät ole merkittäviä, sillä alun perinkin puiston oli tarkoitus valmistua osissa.”
Tulossa uusi taideteos
Loppuvuonna ensimmäisenä avattavan puistonosan länsilaidalla istutukset ovat jo tehty ja reunustan kulkutie on valmis. Projektinjohtajien mukaan tämän kevään, kesän ja syksyn aikana jatketaan alueen pintatöitä kuten puiden ja kasvien istuttamista sekä asennetaan valaistus ja paikalle tulevan taideteoksen perustukset.
Itälaidalle eli Lidlin puolelle tulee Laura Könösen useasta kivilohkareesta muodostuva taideteos Ei taivasta rajana, jonka massiiviset kivilohkareet esittävät taivaan kannesta tippuneita sirpaleita.
”Teoksen osien työstäminen on vielä kesken. Riippuu taiteilijan aikataulusta, milloin teos saadaan asennettua paikoilleen”, Verkamo sanoo.
Joidenkin puiston osien valmistuminen ajoittuu vasta vuosikymmenen loppuun.
Esimerkiksi eteläkärkeen Ahdinaltaalle tuleva, suomalaisista kivilajeista rakennettava istuskeluportaikko rakennetaan viimeisessä vaiheessa Melkinlaiturin rakentamisen yhteydessä. Ahdinaltaan hiekkarannan kohtalo on vielä kokonaan auki.
”Uimarannan asemakaavamuutos käsitellään tämän vuoden aikana. Sen lähtökohtana on saada paikalle uimaranta. Sille tuntuu olevan kysyntää alueella”, Verkamo sanoo.
Tuhansia taimia
Valmistuessaan noin 7,4 hehtaarin kokoinen Hyväntoivonpuisto on yksi kantakaupungin suurimmista puistoista. Projektinjohtajien mukaan puistosta tulee myös lajirikkaudessaan Helsingin monipuolisin moderni puisto. Eteläosasta tulee samankokoinen kuin jo rakennettu pohjoisosa. Kasvillisuudeltaan eteläosasta tulee vanhaa osaa monipuolisempi.
”Puistoon tulee erilaisia alueita, kuten kosteikko ja kuivan kasvillisuuden alue sekä erilaisia puuryhmiä. Puistoon istutetaan kymmeniätuhansia kasveja, kuten kukkivia atsaleoja”, Petra Rantalainen kertoo.
Projektijohtajat kertovat, että aikaisempiin suunnitelmiin kasvien osalta on tullut joitain muutoksia.
”Se on tavallista näin isossa projektissa. Aina puutarhoilta ei ole saatavissa kaikkia suunnitelmissa mainittujen kasvien taimia, sillä niitä tarvitaan kerralla niin paljon, esimerkiksi 5000 kappaletta.”
Rantalaisen mukaan yleispiirteiltään puiston ilme tulee pysymään suunnitelmien mukaisena.
Myös viljelylaatikoille on edelleen varattu tilaa puiston keskiosasta. Ajatuksena on, että olemassa olevan yhdistyksen sijaan halukkaat alueen asukkaat voisivat itse perustaa laatikkoviljelyn pyörittämistä varten yhdistyksen.
”Asia ei ole vielä ajankohtainen, sillä viereiset työmaat pitää ensin viimeistellä. Laatikkoviljelyn aloitus ajoittuu vuoteen 2024 tai 2025”, Verkamo sanoo.