Helsinki suunnittelee Pikku-Finlandian siirtoa medialukion käyttöön

Finlandia-talon peruskorjaus jatkuu vuodenvaihteeseen 2024–2025. Kaupunki suunnittelee remontin aikaiseksi väistötilaksi helmikuussa 2022 avatun Pikku-Finlandian siirtoa Tapulikaupunkiin palvelemaan Helsingin medialukiota, mutta siten että Töölönlahden eteläkulman kiinnostavuus säilyy. Asiasta päätetään vuoden 2024 alussa.
Pikku-Finlandia siirtynee Tapulikaupunkiin medialukion lisätilaksi viimeistään syksyllä 2026. Rakennus on palvellut Finlandia-talon peruskorjauksen aikaisena väistötilana helmikuusta 2022 alkaen.  Kuva: Laura Dove / Helsinki Partners
Pikku-Finlandia siirtynee Tapulikaupunkiin medialukion lisätilaksi viimeistään syksyllä 2026. Rakennus on palvellut Finlandia-talon peruskorjauksen aikaisena väistötilana helmikuusta 2022 alkaen. Kuva: Laura Dove / Helsinki Partners

Pikku-Finlandia säilyy Finlandia-talon käytössä vielä peruskorjauksen valmistumisen jälkeen vuoden 2025. Sen jälkeen kaupunki kaavailee rakennuksen siirtoa Tapulikaupunkiin, jossa se palvelisi Helsingin medialukion lisätilana syksystä 2026 alkaen.  

Opiskelutilat vaikuttavat osaltaan henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin, ja toimivan sekä tyylikkään lisärakennuksen saamisella on suuri merkitys Tapulikaupungin medialukion tulevaisuuden toiminnalle. Näin myös Pikku-Finlandian rakennuksen tarina jatkuisi alkuperäisen muunneltavuuteen ja jatkokäyttöön keskittyneen suunnitelman mukaisesti. 

Siirtoa tavoitellaan toteutettavaksi viimeistään vuoden 2026 syksyllä, mutta ennen lopullista päätöstä tarkastellaan tarkennettua suunnitelmaa ja aikataulua Finlandia-talon ja Töölönlahden alueen kehittämisen osalta. Kaupunkiympäristön toimiala huomioi suunnittelussa muun muassa alueen tulevan palvelutarjonnan ja tapahtumallisuuden edistämisen näkökulman.  

– Käynnistimme tänä vuonna Töölönlahden puiston konsepti- ja ideasuunnittelun. Tavoitteena on muodostaa alueelle tämän päivän tarpeisiin ja suunnitteluperiaatteisiin pohjautuva kokonaiskuva, visio ja kehityssuunta. Suunnitelman pääkohdat esitellään luonnoksessa helmikuun lopussa 2024. Taloudellisuuteen perustuvan toteuttamisjärjestyksen ja kokonaiskustannusten määrittelyn osalta työ jatkuu kevään ajan. Suunnitelma toteutetaan vuorovaikutteisesti alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Tämän jälkeen alkaa Töölönlahden puiston puistosuunnitelman teko, mutta jo ennen laajempaa peruskorjausta tehdään parannuksia esimerkiksi lisäämällä kukkivaa kasvillisuutta ja istuttamalla puita, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski kertoo. 

Alueen tarkennetusta suunnitelmasta ja Pikku-Finlandian rakennuksen siirron tarkemmasta aikataulusta päätetään alkuvuodesta 2024. 

Helsingin medialukio on jo nykyisellään kaupungin suurin 

Tapulikaupungissa sijaitseva Helsingin medialukio painottaa opintotarjonnassaan erityisesti media- ja yhteiskunta-alan opintokokonaisuuksia.  

Lukio on Helsingin suurin ja tarjoaa yli 60 erilaista painotusopintojaksoa, kuten esimerkiksi journalismi, radiotyö, sosiologia, leirikoulu Brysseliin, peliohjelmointi, monikamerakuvaus ja sävellyttäminen. Painotukset näkyvät esimerkiksi äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, kuvataiteessa, vieraissa kielissä, tietotekniikassa, psykologiassa ja musiikissa. Jos opiskelija suorittaa vähintään kymmenen painotusopintojaksoa, hän saa erillisen todistuksen päättötodistuksensa liitteeksi. 

Pikku-Finlandian rakennus Aalto-yliopiston puustudion toteutus  

Puurakenteinen, siirrettävä ja muunneltava Pikku-Finlandian rakennus on herättänyt kansainvälistäkin huomiota arkkitehtuurillaan. Rakennus on toiminut suosittuna kahvila- ja tapahtumakeskuksena Töölönlahdella Finlandia-talon peruskorjauksen aikana. 

Pikku-Finlandian rakennuksen suunnittelu käynnistyi Helsingin kaupungin tilauksesta vuonna 2019. Aalto-yliopiston opiskelijaprojektina puurakentamisen ja rakennussuunnittelun yhteisellä maisteriopintojen kurssilla jokainen suunnitteli oman ehdotuksen, joista neljä valittiin jatkotyöstettäväksi ryhmissä. Yksi näistä oli Jaakko Torvisen ehdotus Finlandia Forest. Lopulta toteutettavaksi valittiin Jaakko Torvisen, Elli Wendelinin ja Havu Järvelän jatkokehittämä työ. Kurssia ohjasivat professorit Pirjo Sanaksenaho ja Pekka Heikkinen.  

Väistötilan suunnittelussa huomioitiin kaupungin puurakentamisen ja kiertotalouden tavoitteita siten, että rakennus tai sen osat ovat siirrettävissä tai muokattavissa muuhun väistötilakäyttöön esimerkiksi koulujen tai päiväkotien tarpeeseen.  

Opiskelijaryhmä jatkoi noin 2 700 neliömetrin kokoisen rakennuksen arkkitehteina toteutukseen asti yhteistyössä Heikkisen ja Arkkitehdit NRT Oy:n kanssa.