Pedagogisessa kehittämisessä pureudutaan muun muassa hyvinvointiin ja arviointiin sekä kielitietoisuuteen eli siihen, että jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli.
Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat oppiainekohtaiset tutoropettajat lukioista. Helsingin yliopiston uusin tutkimus ja toiminta kiinnostavat lukio-opettajia, joten monet työpajoista järjestettiin yhteistyössä yliopiston kanssa. Kaikkiaan työpajoihin osallistui yli 400 opettajaa.
Kumpulan kampus innostaa luonnontieteiden opettajia
Tutoropettajat Justus Mutanen ja Jarkko Sievi järjestivät fysiikan työpajan Helsingin yliopiston tiedeluokka Fotonissa Kumpulan kampuksella. Työpajassa väitöskirjatutkija Peitsa Veteli kertoi avoimen datan käytöstä opetuksessa. Lisäksi opettajat kuulivat tiedeluokan toiminnasta, pohtivat kokeellista työskentelyä ja jakoivat hyväksi havaittuja käytänteitä fysiikan opetuksessa.
Kumpulan kampuksen tiedeluokat ovat tärkeä tuki lukio-opettajille. Monet fysiikan opettajista käyttävätkin Fotoni-luokkaa säännöllisesti, mutta osalle luokka oli aivan uusi tuttavuus.
- Tiedeluokissa voi vierailla opiskelijoiden kanssa ja tehdä sellaisia kokeellisia töitä, joita ei lukiossa ole mahdollista tehdä. On todella tärkeää, että opettajien tiedot yliopistoista pysyvät päivitettyinä, ja tutkimus, kehittäminen sekä akateeminen maailma rantautuvat myös kouluihin, toteaa fysiikan tutoropettajana toiminut Mutanen.
Maantieteen ja biologian opettajat vierailivat geotieteiden ja maantieteen osastolla. Opettajat kuulivat muun muassa osaston opinnoista sekä tutkimuksesta, joihin myös lukiolaisryhmien on mahdollista tutustua tiedeluokka Geopisteen kautta.
- Oli todella mielenkiintoista saada tietoa myös geotieteiden opinnoista, jotka eivät ole lähtökohtaisesti niin tuttuja kaikille opettajille, kertoi tutoropettaja Terhi Hakkarainen.
Filosofian maisteri Linnea Vuori kertoi opettajille myös kielitietoisuudesta maantieteen opetuksessa. Tutoropettajien johdolla opettajat jatkoivat keskustelua oppimiseen ja kieleen liittyvistä haasteista sekä jakoivat omia ideoita ja kokemuksia kielitietoisesta opetuksesta.
Kemian opettajat tapasivat kemianluokka Gadolinissa, jossa keskityttiin kokeelliseen työskentelyyn ja kielitietoisuuteen. Opettajat toteuttivat pienryhmissä kokeellisen työn kasvien väriaineiden eristämisestä. Työtä tehdessään heidän tuli keskustella työohjeessa käytetystä kielestä ja pohtia, ovatko käsitteet ja ohjeet tarpeeksi selkeitä opiskelijoille.
- Opettajat ovat kaivanneet yhteisiä oman aineryhmän tapaamisia, joissa on mahdollista keskustella, jakaa kokemuksia ja osaamista sekä kehittää opetusta, kertoi tutoropettaja Heli Kylmälä.
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanke tukee opettajia pedagogisessa kehittämisessä
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushankkeen projektipäällikkö Helena Antikainen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo, että lukio-opettajat ovat pitkään toivoneet yhteistä aikaa oppiainekohtaiseen työskentelyyn. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushankkeen puitteissa oli mahdollista toteuttaa tämä toive.
- Lukioiden opettajista saatiin 27 innostunutta tutoropettajaa, jotka ovat tehneet loistavaa työtä työpajojen suunnittelussa ja vetämisessä. Koko lukioverkoston tasolla tehty kehittäminen vie opetusta eteen päin ja edistää opiskelijoiden oppimista. On myös hienoa, että osa työpajoista on voitu järjestää yhteistyössä yliopiston kanssa, iloitsee Antikainen.
Helsingin kaupungin lukiot kehittävät koulutuksen laatua ja saavutettavuutta
Helsingin kaupungin lukioiden laatutyötä siivittää Opetushallituksen rahoittama Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanke, joka käynnistyi toukokuussa 2023. Hanke toteutetaan yhdessä kaupungin lukioiden henkilöstön, opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa lukuvuonna 2023–24.
- Nopeasti muuttuvassa maailmassa on entistä tärkeämpää kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti lukiokoulutusta, jotta lukiolaiset saavat parhaat mahdolliset valmiudet elämään, jatko-opintoihin ja työuralle, painottaa Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski.
Hankkeen tavoitteena on koulutuksen laadun kehittäminen kolmesta eri näkökulmasta:
- Laatujärjestelmä ja tiedolla johtaminen
- Pedagoginen kehittäminen
- Opiskelukyky ja hyvinvointi
Ensin mainitun tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan esimerkiksi rehtoreille suunnatut kehittämisfoorumit, joiden keskiössä on lukiokoulutuksen laatu- ja arviointityön kehittäminen.
Pedagogista kehittämistä tehdään aineenopettajille suunnatuissa työpajoissa sekä oppilaitosten itsensä nostamissa kehittämiskokeiluissa.