Viime vuoden lukemia suurempaa väestönlisäystä ei ole pääkaupungissa nähty sitten 1960-luvun lähiörakentamisvuosien. Jos ennakkotieto jäisi voimaan, kun tilastot keväällä vahvistetaan, kyseessä olisi 1940-luvun jälkeen suurin väestönkasvu – lukuun ottamatta vuotta 1965, jonka lopussa Helsinkiin liitettiin Vuosaaren alue.
Myös valtakunnallisesti merkittävää kasvua
Helsingin väestönkasvu oli myös valtakunnallisesti merkittävää. Koko Suomen väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan 40 600 henkeä, joten Helsingin osuus oli kokonaiskasvusta reilu neljännes. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo kasvoi 8 900 asukkaalla ja Vantaa 4 600 asukkaalla. Muista Suomen suurista kaupungeista asukasmäärä lisääntyi eniten Tampereella, reilulla 6 000 asukkaalla.
Suhteellinen lisäys oli muissa suurissa kaupungeissa Helsinkiä suurempaa. Helsingin väestönkasvu oli vuonna 2023 ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia, kun se Espoossa oli jopa 2,9 prosenttia, Tampereella 2,4 prosenttia ja Vantaalla 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun osuus koko Suomen väestönkasvusta oli yli 60 prosenttia ja kuuden suurimman kaupungin yhteensä yli 90 prosenttia.
Väestönkasvua erityisesti ulkomaisesta muuttoliikkeestä
Helsingin väestönkasvu perustui lähes kokonaan muuttoliikkeeseen, erityisesti kasvaneeseen ulkomaan muuttoliikkeeseen. Kuitenkin myös kotimainen muuttoliike palautui Helsingin kannalta voitolliseksi koronapandemiavuosien jälkeen. Ennakkotietojen mukaan Helsinki sai kotimaan muuttoliikkeestä muuttovoittoa 2 050 henkeä, kun taas ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrä oli 8 500 henkeä Helsingistä ulkomaille muuttaneita suurempi.
Ulkomailta Suomeen kohdistunut maahanmuutto muodostuu tällä hetkellä pääosin työn tai opiskelun sekä perheen yhdistämisen perusteella maahan tulleista. Kasvaneen maahanmuuton määrän taustalla on muun muassa Suomessa vallitseva työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Osa maahan muuttaneista on myös Ukrainan sotaa paenneita henkilöitä, ja tämä näkyy Helsinginkin väestökehityksessä.
Luonnollinen väestönmuutos, eli syntyneiden ja kuolleiden asukkaiden erotus, oli Helsingissä viime vuonna poikkeuksellisen pieni, vain 367 henkeä ennakkotiedon mukaan.
Kasvu keskittyi rakentuville asuinalueille ja varhaiskeski-ikäisten ikäluokkiin
Selvästi eniten asukasmäärä kasvoi Pohjois-Pasilan alueella, jossa lisäys oli noin 1 200 henkeä. Myös muilla alueilla, joille on viime aikoina rakennettu runsaasti asuntoja, asukasmäärä kasvoi paljon – muun muassa Kruunuvuorenrannassa, Jätkäsaaressa sekä Kalasatamassa ja Sompasaaressa asukasmäärä kullakin alueella lisääntyi noin 500 hengellä. Joillakin alueilla asukasmäärä kuitenkin myös väheni vuonna 2023, etenkin Toukolassa, Myllypurossa ja Keski-Vuosaaressa. Näillä alueilla kullakin asukasmäärä väheni noin 200 hengellä.
Ikäluokittain tarkasteltuna väestönkasvu oli selkeästi suurinta 30–49-vuotiailla. Sen sijaan Helsingin 0–6-vuotias sekä 50–74-vuotias väestö jopa hieman pienenivät vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan.
Kaikki edellä esitetyt havainnot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin, ja viralliset väestötiedot julkistetaan vasta myöhemmin keväällä.