Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta koskettaa tavalla tai toisella tuhansia ihmisiä Suomessa joka vuosi. Se ei katso ikää, sukupuolta, koulutusta tai elämäntilannetta.
Helsingin kaupungilla on keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä lähisuhdeväkivallasta. Tavoitteena on auttaa tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ilmiönä, madaltaa avun hakemisen kynnystä sekä vähentää häpeää ja stigmaa, jotka edelleen estävät monia hakemasta apua. Lähisuhdeväkivaltafoorumi tarjoaa puitteet avoimelle keskustelulle tästä vaikeasta ja liian monia koskettavasta aiheesta.
Kolme näkökulmaa lähisuhdeväkivaltaan
Helsingin ensimmäinen lähisuhdeväkivaltafoorumi kokosi yhteen lähisuhdeväkivaltatyötä tekeviä asiantuntijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Foorumiin oli mahdollista osallistua sekä paikan päällä kaupungintalolla että seuraamalla Helsinki-kanavan suoraa lähetystä.
Foorumin asiantuntijapuheenvuoroissa lähisuhdeväkivaltaa tarkasteltiin kolmen näkökulman kautta. Ensimmäisessä puheenvuorossa sairaanhoitaja Lasse Metsävirta psykiatrisesta vankisairaalasta avasi väkivaltaista käyttäytymistä ja sen taustalla olevia tekijöitä.
Toisena näkökulmana foorumissa keskityttiin väkivallan eri ilmenemismuotoihin. Vanhempien lapsiin kohdistamasta henkisestä väkivallasta puhui ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija Laura Maatraiva Maria Akatemiasta. Parisuhdeväkivallasta ja siihen liittyvästä pakottavasta kontrollista kertoi väkivaltatyön asiantuntija Eveliina Nilosaari Tukikeskus Varjosta. Näiden puheenvuorojen jälkeen Rikoskomisario Marja Väätti Helsingin poliisilaitokselta toi esiin, miten henkinen väkivalta ja pakottava kontrolli näyttäytyvät poliisin työssä.
Foorumi päättyi toivoa luovaan paneelikeskusteluun, jonka alusti ja juonsi väitöskirjatutkija ja väkivaltatyön asiantuntija Johanna Linner Matikka. Alustuksessaan Matikka puhui traumainformoidusta työotteesta, jolla voidaan edistää vaikeita ja traumaattisia kokemuksia kohdanneen henkilön hyvinvointia, vaikeuksista selviytymistä ja toipumista. Kohdattaessa väkivaltaa kokeneita on tärkeää vaalia ja vahvistaa turvan tunnetta.
– Toivo tässä työssä syntyy siitä, että olemme nähneet asiakkaiden elämässä muutoksen ja tiedämme sen mahdolliseksi. Ilman turvan kokemusta ihmisen hyvinvointi horjuu. Lähisuhdeväkivalta on yksi suurimmista arjen turvan murtajista, sitä meidän tulee yhdessä kitkeä yhteiskunnasta, toteaa Linner Matikka.
Paneelikeskustelun teema “Väkivallasta turvaan – sillä toivoa on” sisälsi tärkeän viestin. On toivoa, että jokainen väkivallan kierre voidaan katkaista, ja jokainen ihminen ansaitsee mahdollisuuden turvaan, toipumiseen ja uuteen alkuun. Tästä kolmannesta näkökulmasta lähisuhdeväkivaltaan eli toivosta olivat keskustelemassa foorumin puhujien lisäksi Matti Kupila Miessakit ry:stä, Emmi Kyyhkynen Naisten Linjalta sekä Ilkka Määttä Pääkaupungin turvakoti ry:stä.
Foorumista vuosittain järjestettävä tapahtuma
Kaupungille oli esitetty toiveita lähisuhdeväkivaltafoorumin järjestämisestä, ja nyt tämä tapahtuma toteutui. Osallistujilta saadun palautteen perusteella tällaiselle yhteiselle keskustelufoorumille on suuri tarve.
– Foorumi järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja siitä on tarkoitus muodostua vuosittainen perinne. Tilaisuuden järjestäminen on tärkeä askel kohti avoimempaa keskustelua, parempaa ymmärrystä ja ennen kaikkea turvallisempaa arkea kaikille helsinkiläisille, kertoo hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Heidin Hagman Helsingin kaupungilta.
Tapahtuma siirtyy järjestettäväksi aina keväisin. Helsingin lähisuhdeväkivaltafoorumi kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa 2026.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa kaupungin HYTE- työtä
Helsinki on eturintamassa tekemässä näkyväksi lähisuhdeväkivaltaa, joka on yhteiskunnallisesti merkittävää ilmiö ja usein piiloon jäävä ongelma. Tätä työtä edistää Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivaltatyöryhmä, johon kuuluu toimijoita kaupungin eri toimialoilta, Helsingin poliisista, HUS:sta, syyttäjäviranomaisesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneista järjestöistä.
Uuden kaupunkistrategian yhdeksi turvallisuustavoitteeksi on kirjattu tyttöihin ja naisiin kohdistuvan sekä muun sukupuolittuneen häirinnän ja väkivallan kitkeminen. Aktiivisen puuttumisen, tukipalvelujen lisäämisen ja väkivallan ehkäisyä tukevien toimenpiteiden kautta Helsingistä halutaan tehdä entistä turvallisempi paikka elää ja asua kaikille sen asukkaille.
