Päiväkoti Soittaja on ensimmäinen kaupungin rakennuttama palvelurakennus, jolle on myönnetty Joutsenmerkki. Uuden rakennuksen on suunnitellut Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy.
– Joutsenmerkityiltä rakennuksilta vaaditaan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä talon valmistuksen, käytön ja mahdollisen loppukierrätyksen ajalta. Esimerkiksi rakennusjätteestä olemme onnistuneet kierrättämään 80 prosenttia. Muihin ympäristömerkkeihin verrattuna vaatimuksia on asetettu erityisesti materiaalivalinnoille, kertoo rakennuttamisesta vastannut projektipäällikkö Maria Lähdemäki kaupunkiympäristön toimialalta.
Sisäympäristöä koskevat vaatimukset liittyvät materiaaleihin, ilmanvaihtoon, rakennusmenetelmiin ja laadunvalvontaan. Joutsenmerkityissä taloissa pidetään tavallistakin tarkemmin silmällä sitä, ettei rakentamisessa käytetä ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Lisäksi luonnonvalon määrälle sisätiloissa on tiukat vaatimukset.
Soittajaan tulee tilat kaikkiaan 224 lapselle. Uudet tilat ovat helposti muunneltavissa ja osa niistä on asukkaiden ja muiden toimijoiden varattavissa päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella. Soittajaan muuttavat väistötiloissa olleen päiväkoti Vanhaisen sekä läheisen päiväkoti Kannelmäen päiväkoti- ja esiopetusryhmät.
Kaikki talot rakennetaan energiatehokkaiksi
Päiväkoti Soittajan rakennushankkeessa Helsingin kaupunki kokeili ensi kertaa, miten Joutsenmerkki sopii kaupungin rakentamisen ympäristöohjauksen keinovalikoimaan. Suunnitelman mukaan kaupunki investoi uuden päiväkoti Soittajan rakentamiseen 11 miljoonaa euroa. Joutsenmerkin vaatimien toimenpiteiden osuus kustannuksista on noin 10 prosenttia.
Kaupungilla on talonrakennushankkeissaan aiempaa kokemusta kahdesta muusta ympäristöluokituksesta: Rakennustiedon ympäristöluokituksesta ja kansainvälisestä Breeam-ympäristöluokituksesta.
Kaupungin kaikissa talonrakennuskohteissa on aina vaatimuksena poikkeuksellisen hyvä energiatehokkuus. Kaikki uudet toimitila- ja palvelurakennukset rakennetaan niin, että niiden energiatehokkuus on vähintään 30 prosenttia parempi kuin kansalliset rakentamismääräykset edellyttävät. Kaikkiin uusiin toimitila- ja palvelurakennuksiin toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ja lisäksi aina kun mahdollista myös maalämpö- tai muu lämpöpumppujärjestelmä.
Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulevat lämmityksestä, joten julkisen ja yksityisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä tavoite.