Kalasatamaan valmistuu marraskuun lopussa Hekan vuokratalo Kaljaasi Fortunan katu 6, jossa pilotoidaan useita energiaa säästäviä ratkaisuja ja testataan niiden yhteentoimivuutta.
Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelun, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n sekä energiayhtiö Helen Oy:n yhteishankkeessa pyritään löytämään keinoja toteuttaa nettonollarakentamista kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa. Nettonollarakennus tarkoittaa sitä, että vuositasolla rakennuksessa tuotetaan yhtä paljon energiaa kuin sitä kulutetaan.
Energiapilotti on merkittävä hanke osana rakentamisen murrosta, jossa rakennusten tulisi muuttua pelkästään energiaa kuluttavista yksiköistä myös energiantuottajiksi.
Energiapilotin suunnittelussa simuloitiin tarkkaan, millaisella yhdistelmällä saataisiin toteutettua mahdollisimman pieni energiankulutus taloudellisesti kannattavilla keinoilla ja luotettavaksi todetulla tekniikalla. Mukaan valikoituivat kaukolämpö, kaukojäähdytys, maalämpö ja aurinkosähkö. Perinteisen ilmanvaihdon lisäksi lämpöä otetaan talteen asuntojen ilmanvaihtokoneen ulospuhallusilmasta sekä jätevedestä.
– Rakennus kuluttaa ostoenergiaa arviolta 51 prosenttia vähemmän kuin tavanomainen uudiskerrostalo, eli ihan merkittävästi. Minusta hienointa energiapilotissa on se, että se osoittaa, kuinka useita eri energiajärjestelmiä voidaan yhdistää toimivaksi ja energiaa säästäväksi kokonaisuudeksi, sanoo yksi pilottihankkeen asiantuntijoista, energiasuunnittelun projektipäällikkö Juuso Uotila Hepaconista.
Rakentaminen ja rakennusten energiankäyttö ovat merkittäviä päästöjen aiheuttajia. Rakennuksen koko elinkaaren mittainen energiankäyttö muodostaa suurimmat ympäristövaikutukset sekä myös asumiskustannukset. Rakennusten energiankäyttö aiheuttaa noin kolmasosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa noin 40:tä prosenttia kaikesta energian loppukäytöstä Suomessa.
Tuloksena lähes täysi energiaomavaraisuus
Energiapilotin suunnittelu ja toteutus ovat vaatineet erityisen hyvää yhteistyötä. Helen tuotti hanketta varten Energia palveluna -konseptin, jossa energiayhtiö toimittaa, omistaa, käyttää ja huoltaa rakennuksen energiantuotantolaitteet. Näin kohteeseen rakennetun monimutkaisen energiakeskuksen erikoisosaamista vaativa käyttö ja huolto pystytään hoitamaan yhden toimijan kautta.
Kaljaasi Fortunan kadulla auringon säteilylämpö otetaan talteen asuntojen ja porrashuoneen viilennysprosessissa sekä hyödynnetään lämpöpumpun avulla kiinteistössä. Lämpöpumpulla myös ladataan maalämpökaivoja. Vuositasolla maalämpökaivoihin ladataan yhtä paljon lämpöä kuin sieltä otetaan. Aurinkosähköä tuotetaan katolle ja julkisivuun asennetuilla 81 aurinkosähköpaneelilla sekä rappukäytävän aurinkosähkölaseilla.
Tehtyjen simulointien mukaan rakennuksen lämmityksessä voidaan päästä vuositasolla nettonollatasoon tai jopa hieman sen alle. Kiinteistösähkönkulutuksessa rakennus ei aivan pääse nettonollatasoon, sillä suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut saatavilla taloudellisesti kannattavaa sähkön varastointimahdollisuutta. Kun tekniikka ja palvelut tulevaisuudessa kehittyvät, on sähkönkin osalta mahdollista päästä omavaraisuuteen, kunhan vain aurinkopaneeleille löytyy tarpeeksi suotuisia sijoituspaikkoja rakennuksessa.
Mikäli Kaljaasi Fortunankadulla jää lämpöä yli rakennuksen oman tarpeen, voidaan sitä myös tuottaa kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi jäteilman lämpöä voidaan ottaa talteen ja siirtää Katri Valan lämpöpumppulaitokselle. Sitä kautta rakennuksen tuottamaa ylimääräistä lämpöä voidaan jakaa muihin kaukolämpökohteisiin.
– On todella upeaa, että niin monet eri alojen huippuasiantuntijat ovat työskennelleet yhdessä energiapilottihankkeen eteen. Odotamme innolla seurannan tuloksia, iloitsee Helsingin kaupungin asuntotuotannon projektijohtaja Sanne Varpanen, joka on koordinoinut hankkeen eri toimijoita.
Asuntojen viilennys ilmastonmuutoksen takia
Rakennuksessa pilotoidaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeää asuintilojen jäähdytystä. Maalämpökaivot, jotka talvella auttavat lämmön tuotannossa, ottavat kesällä lämpöä vastaan ja tuottavat jäähdytystä.
Kaljaasi Fortunan katu 6 on ensimmäinen Hekalle suunniteltu vuokratalo, jossa asuntoja voidaan viilentää koneellisesti. Asunnoissa on sekä tuloilman viilennys että lattiaviilennys. Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, on tärkeää pystyä tuottamaan viilennys niin, ettei se tuota lisäpäästöjä.
Monimutkainen tekniikka on pyritty tekemään asukkaille mahdollisimman näkymättömäksi. Asukkaalla on mahdollisuus säätää huoneiston lämpötilaa sekä tehostaa ilmanvaihtoa ruuanlaiton ajaksi, mutta muuten asukkaan ei tarvitse huolehtia tekniikasta. Asukkaat voivat seurata rakennuksessa tuotetun ja kulutetun energian määrää Hekan verkkosivuilta.
Aalto-yliopisto vastaa hankkeen seurannasta
Energiapilotin tavoitteena on jakaa laajasti ja avoimesti tietoa suunnitteluratkaisuista sekä tuloksista asuntorakentajille ja muille kiinnostuneille. Aalto-yliopiston konetekniikan laitos toteuttaa hankkeessa kaksivuotisen seurannan.
Kaikki tuotettu ja kulutettu energia sekä asuntojen olosuhteet, kuten lämpötila ja kosteus, mitataan. Lisäksi mitataan paine-eroa ulko- ja sisäilman välillä sekä ulkoseinärakenteen kosteutta, jotta voidaan tutkia viilennyksen vaikutuksia rakenteisiin. Rakennuksessa on kaikkiaan yli 300 olosuhdeanturia. Myös asukkailta tullaan keräämään kokemustietoa.
Energiapilottihanke Kaljaasi Fortunan katu 6 on konkreettinen esimerkki kaupungin ilmastotavoitteiden tavoittelusta. Hanke on saanut rahoitusta kaupungilta asuntotuotannon kehittämisrahastosta sekä innovaatiorahastosta, jonka tehtävänä on vahvistaa kaupungin elinkeinopohjaa ja tukea kestävän liiketoiminnan kehittymistä.