Autetaan Itämerta voimaan paremmin

Itämeri ei voi hyvin, autetaan sitä. Niin tekee kaupunkikin. Helsinki esimerkiksi siivoaa merestä roskaa, istuttaa vedenalaista niittyä ja kunnostaa puroja, joista vesi virtaa mereen.

Suppailijoita merellä.

Piskuinen Itämeri on maailman saastuneimpia meriä kovan liikenteen ja noin 90 miljoonan asukkaan kansoittaman valuma-alueen takia. Aaltoihin päätyy monenlaista moskaa ja lannoitteita. Kaiken lisäksi pohjassa lymyää jo vanhastaan kemikaaleja.

Helsingin ja Turun kaupungit eivät ole jääneet kauhistelemaan tilannetta, vaan loivat Itämerihaasteen suojelemaan lähimertamme. Meneillään on jo neljäs toimenpidekausi. Sen tavoitteet voisi tiivistää niin, että estetään roskaantumista ja rehevöitymistä, samoin hulevesien ja haitallisten aineiden aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi edistetään luonnon monimuotoisuutta. Työhön osallistuu 330 organisaatiota yhdistyksistä tutkimuslaitoksiin, ja uusia kannustetaan mukaan.

– Suojelu on tärkeää luonnon kannalta, mutta meille ihmisille meri tarjoaa myös ruokaa, tuloja ja monenlaista virkistystä turismia ja tapahtumia myöten. Suojelutyötä pitää tehdä isolla joukolla ja monin tavoin, toteaa Itämerihaasteen koordinaattori Outi Seppälä.

Hän painottaa Itämerihaasteen tavoin, että jokaisen ihmisen teoilla on väliä, koska vaikutukset kertautuvat.

– Jos heität tupakantumpin kadulle, se voi päätyä sadevesikaivosta mereen hajoamaan mikromuoveiksi. Jos kala nielaisee tumpin, haitta-aineet tarttuvat siihen ja myöhemmin kalaa syövään eläimeen tai ihmiseen, Seppälä havainnollistaa.

Veneenkuljettaja Jouni Eväluoto (vas.) ja työnjohtaja Teemu Espo työskentelevät meren lakaisukoneeksi kutsutulla Lippo-aluksella, joka kerää roskaa vedestä.  Kuva: Jukka Eggert
Veneenkuljettaja Jouni Eväluoto (vas.) ja työnjohtaja Teemu Espo työskentelevät meren lakaisukoneeksi kutsutulla Lippo-aluksella, joka kerää roskaa vedestä. Kuva: Jukka Eggert

Rantavesistä kerättiin 100 kuutiometriä roskaa kesällä

Pienistä puroista todella kasvaa meriä. Helsinginkin yli 40 puron vedet päätyvät mereen. Niillä ja muilla pienvesillä on toki tärkeä rooli myös paikallisesti kasveille, eläimille ja ihmisille. Kaupunki kunnostaa puroja ja niiden varsia, muun muassa piakkoin Longinojan alueella.

Yhtenä Itämerihaasteen tekona kaupunki istuttaa Lauttasaaren edustalle meriajokasta. Se muodostaa vedenalaisia niittyjä ja samalla esimerkiksi antaa suojaa kalanpoikasille.

Kaupunki myös jatkaa Vanhankaupunginlahden ja Östersundomin arvokkaiden lintuvesien hoitamista muun muassa laidunnuksella ja niittämällä järviruokokasvustoja.

Kaupunki ehkäisee meren likaantumista esimerkiksi lisäämällä roskiksia, parantamalla pienvenesatamien jätehuoltoa sekä siivoamalla — mertakin. Meren lakaisukoneeksi kutsutun Lippo-aluksen voi bongata arkisin rannan tuntumasta, ja kyytiin voi kurkistaa myös Helsinki-kanavan videolla.

Koko viiden aluksen joukko miehistöineen keräsi viime kesänä lähes 100 kuutiometriä roskaa Helsingin rantavesistä. Määrällä täyttäisi kymmenien taloyhtiöiden roskikset.

 

Jos heität tupakantumpin kadulle, se voi päätyä sadevesikaivosta mereen hajoamaan mikromuoveiksi. Jos kala nielaisee tumpin, haitta-aineet tarttuvat siihen ja myöhemmin kalaa syövään eläimeen tai ihmiseen.

Outi Seppälä

Yksi tapa vähentää meren roskaantumista on asentaa suodattimia sadevesikaivoihin, toteaa projektinjohtaja Elina Kettunen kaupunkiympäristön toimialalta.

– Kannustan taloyhtiöitä käyttämään sadevesikaivoissaan sukkamaisia suodattimia. Ne on helppo asentaa ja tyhjentää. Suodatus ehkäisee roskien lisäksi raskasmetallien ja muiden haitta-aineiden leviämistä, koska ne sitoutuvat suodatinpussiin kertyvään kiinteään ainekseen. Kaupunki käyttää myös muun muassa biosuodatusta ja viivytysaltaita, toteaa Kettunen.

Hän muistuttaa, että on tärkeää lisätä viherrakenteitakin, koska ne puhdistavat ja sitovat rakennetuilta pinnoilta valuvia hulevesiä. Sadevesien ohjaus viheralueille säästää kasteluun tarvittavaa vesijohtovettä ja kuluja.

Itämeri-toimenpideohjelmassa vuosiksi 2024–2028 on kaikkiaan 27 toimenpidettä.

Itämeri on maailman saastuneimpia meriä kovan liikenteen ja noin 90 miljoonan asukkaan kansoittaman valuma-alueen takia. Kuva: Heiko Müller / Helsinki Partners
Itämeri on maailman saastuneimpia meriä kovan liikenteen ja noin 90 miljoonan asukkaan kansoittaman valuma-alueen takia. Kuva: Heiko Müller / Helsinki Partners

Näin autat Itämerta

  • Vie tarpeettomat lääkkeet apteekkiin, jotta ne eivät päädy maaperään, vesistöihin, mereen ja eliöihin.
  • Opettele haitalliset kemikaalit varoitusmerkkeineen ja hävitä pakkaukset turvallisesti.
  • Suosi ympäristöystävällisiä tuotteita.
  • Ilmoita sinilevästä Vesi.fi-sivustolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 
  • Ilmoita haitallisista vieraslajeista Vieraslajit-sivustolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 
  • Älä roskaa. Kerää tiellesi osuvat roskat. Lainaa kirjastosta roskapihdit ja lähde keräämään roskia.
  • Syö villikalaa, vältä lihaa: lihatuotteista tulee ravinnekuormaa, Itämeren villikalan syöminen poistaa merestä ravinteita.
  • Älä päästä pesuaineita ja -vesiä suoraan vesistöön.
  • Lomaile lähellä. Vaihda autoloma pyöräretkeen, sillä autoilu tuottaa mm. mikromuovia ja ilmansaasteita.
  • Innosta Itämeren suojeluun läheisiäsi ja organisaatiotasi.

Lähteenä on käytetty Itämerihaaste.fi-sivustoa. Tämä juttu on julkaistu 5.6. ilmestyneessä Helsinki-lehdessä. Lehti jaetaan kaikkiin helsinkiläiskoteihin ja sen näköislehti on luettavissa verkossa.

Itämeren lakaisukone Lippo-alus

Kaupunki pitää Itämerestä huolta monin tavoin. Meren lakaisukoneeksi kutsutun Lippo-aluksen ja sen kaksihenkinen miehistön, Jouni Eväluodon ja Teemu Espon, voi bongata arkisin rannoilta. Koko Staran viiden aluksen joukko miehistöineen keräsi kesällä 2023 lähes 100 kuutiometriä roskaa Helsingin rantavesistä. Määrällä täyttäisi kymmenien taloyhtiöiden roskikset. Maailman merien päivää vietetään 8. kesäkuuta – pidetään lähimerestämme hyvää huolta ja laitetaan roskat roskikseen!